Ammatillisen koulutuksen uudistuksessa turvattava vammaisten opiskelijoiden osallisuus
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttää vammaiset opiskelijat osallistavaa koulutusjärjestelmää. Vammaisilla opiskelijoilla on oikeus saada opetusta yleisessä koulutusjärjestelmässä yhdenvertaisesti muiden kanssa ja siihen tarvittava yksilöllinen tuki.
Ammatillisen koulutuksen reformi ei esitetyssä muodossaan edistä riittävästi yhdenvertaisen ja osallistavan koulutusjärjestelmän toteutumista. Hallituksen esitys perustuu erottelevaan käytäntöön, joka eristää vammaiset ja muut vaativaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat erillisiin oppilaitoksiin.
Seitsemän vammaisjärjestöä on esittänyt huolensa ammatillisen koulutuksen reformista.
Järjestöjen mielestä ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen (Valma) tavoitteita tulee kirkastaa ja se tulee mahdollistaa joustavasti vammaisille opiskelijoille. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavalta koulutukselta (Telma) puuttuu opiskelijan ammatilliseen koulutukseen liittyvä tavoite. Telma-koulutuksen tulee mahdollistaa joustava siirtyminen esimerkiksi Valmaan tai osatutkinnon suorittamiseen. Telman tavoitteena tulee olla opiskelijan yksilöllisen koulutus- ja/tai työelämäpolun löytäminen.
Riittävä määrä lähiopetusta
Oppilaitoksissa on oltava monipuolisia opetustapoja. Hallituksen esityksessä lisätään itsenäisen opiskelun määrää. Erityisesti opinnoissaan tukea tarvitseville opiskelijoille lähiopetuksena toteutettavat opinnot ovat merkittävä ja turvallinen tapa opiskella. Tähän tulee jatkossakin olla riittävästi mahdollisuuksia kaikilla opiskelijoilla.
Opiskelijan opintososiaalisten etuuksien tulee perustua opiskelijan tarpeeseen. Etuuksista on määrättävä selkeästi ja huomioitava SOTE-vaikutukset mm. opiskelijahuollon ja avustajatoiminnan toteutumiseen täysimääräisinä. Esimerkiksi opiskelija ei saa joutua kahden maksajan väliin tarvitessaan avustajaa opiskelussa ja muussa elämässä pärjäämisessä.
Opiskelijoilla, joilla on erityisen tuen tarpeita, on oltava mahdollisuus kohtuullisiin mukautuksiin, opinto-ohjaukseen ja työhönvalmennukseen. Opinto-ohjauksen tulee alkaa jo perusopetuksessa (mm. TET-jaksot).
Tutkinnonosien suorittaneiden opiskelijoiden opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksia on selkiytettävä ja selvitettävä. Tutkintojärjestelmän sääntelyn keventäminen ei saa heikentää vertailukelpoisuutta eri oppilaitoksista samalla tutkintonimikkeellä valmistuneiden kesken.
Tuettua oppisopimuskoulutusta kehitettävä
Tuetun oppisopimuskoulutuksen käyttöä erityistä tukea tarvitsevien ja vammaisten henkilöiden kouluttautumisessa ammattiin on kehitettävä ja selvitettävä. Mallia on laajennettava nykyistä useammille koulutustasoille, -aloille ja ammatteihin.
Hallituksen esityksessä esitetään ammatillisen opetuksen rahoitusjärjestelmää, jossa ammattioppilaitokset saavat perusrahoituksena 50%, valmistumisen perusteella 35% ja työllistymisen perusteella 15% rahoituksestaan. Rahoitusjärjestelmän riskinä on, että yleiset ammattioppilaitokset eivät enää ole valmiita ottamaan erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita.
Kannanoton taustalla ovat Autismi- ja Aspergerliitto, ADHD-liitto, FDUV, Kehitysvammaliitto, Me osalliset, Kehitysvammaisten tukiliitto ja Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö.
Kehitysvammaliitto antoi aiheesta lausunnon eduskunnan sivistysvaliokunnalle. Lausunto kokonaisuudessaan (pdf)