Viime viikolla eduskunnassa järjestettiin Kehitysvammaliiton ja eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän #tavoitteenatyö-kampanja.

Olin koko viikon eduskunnassa seuraamassa kehitysvammaisten nuorten TET–harjoittelua ja olin positiivisesti yllättynyt kansaedustajien ja muiden eduskunnan työntekijöiden innostuksesta kampanjaa kohtaan. He olivat aidon kiinnostuneita kehitysvammaisten työllisyystilanteesta, unelmista ja myös ongelmista elämässä.

Pääministeri Sipilä ja TET-harjoittelijoita

Kampanjaa suunniteltaessa en olisi arvannut, että tulen monesti liikuttumaan kyyneliin ja myös nauramaan maha kipeänä. Tunsin aitoa iloa, kun eräs poika kertoi, että ensimmäinen päivä eduskunnassa oli hänen elämänsä onnellisin päivä. Enkä pystynyt nielemään kyyneleitäni, kun kehitysvammainen tyttö halasi pääministeri Sipilää ja sanoi: ”Kiitos, että kysyit mitä unelmia minulla on.”

Odottaessamme pääministeri Sipilää olimme varmasti kaikki yhtä hermostuneita ja innostuneita tulevasta tapaamisesta. Poika nimeltä Alex otti minua kädestä kiinni ja totesi: ”Eikö olekin siistiä?” Minä hihkaisin innoissani takaisin: ”No todellakin on!”

Pystyin samastumaan TET–harjoittelijoiden tunteisiin, sillä olisin itsekin ollut onneni kukkuloilla, jos olisin yläasteella päässyt TET-harjoitteluun eduskuntaan ja kirsikkana kakun päällä minua oltaisiin vielä haastateltu iltapäivälehteen.

Kansanedustajat ja avustajat olivat tehneet aivan uskomatonta työtä miettiessään sopivia työtehtäviä nuorille. He olivat räätälöineet työtehtäviä nuorten vahvuuksien mukaan ja tsemppasivat nuoria uuden opettelussa. Tämän ansiosta myös kouluavustajat innostuivat miettimään, millaisia töitä heidän oppilaansa pystyisivät tekemään tulevaisuudessa.

Olen varma, että tämä kampanja tulee vaikuttamaan nuorten loppuelämään. Tämä tunne vahvistui, kun kuulin yhden kehitysvammaisen nuoren sanovan: ”Jos pärjään eduskunnassa, pärjään ihan missä vaan.” Toivottavasti jokaiselle TET-harjoittelijalle jäi samanlainen tunne. Uskon kampanjan antaneen nuorille itseluottamusta sekä rohkeutta unelmoida ja katsoa tulevaisuutta avoimin mielin.

Kaiken ilon ja innostuksen lisäksi minulle jäi mieleen kohtaamisten merkitys. Kansanedustajille voi lähettää kymmeniä kannanottoja ja viestejä, mutta mikään ei voita aidon kohtaamisen merkitystä. Viikon päätteeksi moni kansanedustaja sanoikin, että kehitysvammaiset nuoret opettivat heille todella paljon. Toivon ja uskon, että näiden kohtaamisten jälkeen kansanedustajat miettivän tarkemmin, miten tehdyt päätökset vaikuttavat suoraan hänen TET-harjoittelijansa elämään ja tulevaisuuden suunnitelmiin.

Miinukka Tuominen-Hakoila
Viestinnän ja vaikuttamistoiminnan asiantuntija
Kehitysvammaliitto