Ympäristöministeriö on julkaissut Kehitysvammaliiton Reetta Mietolan, Antti Teittisen ja Hannu T. Vesalan kirjoittaman raportin Kehitysvammaisten ihmisten asumisen tulevaisuus – Kansainvälisiä esimerkkejä ja vertailu Suomeen.
Kehitysvammaisten ihmisten tulevaisuuden asumisratkaisut (2011–2012) -hankkeessa tarkasteltiin kehitysvammaisten ihmisten asumisen ratkaisuja Suomessa sekä yhteisöpohjaisen asumisen eurooppalaisia nykykäytäntöjä ja trendejä.
Hanke kiinnittyy vuonna 2010 käynnistyneeseen Kehas-ohjelmaan. Selvitystyön rahoitti ympäristöministeriö.
Keskeisimpinä tuloksina todettiin tarkastelluissa maissa kehitysvammaisten asumisen suuntana olevan siirtymisen ryhmämuotoisesta asumisesta ns. tuetun asumisen järjestelyihin, joissa asunto ja tuki on eriytetty. Selvänä pyrkimyksenä tarkastelluissa järjestelmissä oli myös asumisen ryhmäkokojen pienentäminen.
Suhteessa eurooppalaisiin trendeihin Suomessa tällä hetkellä rahoitettavat yhteisöpohjaiset asumisratkaisut näyttäytyvät varsin laitosmaisina.
Kehitysvammaisten ihmisten asumisen kehittämiseksi raportissa suositellaan seuraavaa:
- Kehitysvammaisten muutot ja asuminen suunnitellaan niin hyvin, ettei kriisitilanteita muodostu.
- Henkilökohtaista apua hyödynnetään kehitysvammaisten asumisen tukemisessa, kuten päivittäisissä toiminnoissa selviytymisessä.
- Henkilökohtaista budjetointia voidaan käyttää asumisessa, jolloin budjetin koko asetetaan asumistarpeen mukaisesti.
- Asumisen laatusuositukset ulotetaan kattamaan kaikki asumiskohteet. Uusien asuntojen koko on vähintään 45–50 neliömetriä. Uudet asunnot rakennetaan osaksi tavanomaista asuntokantaa.
- Peruskorjaamalla asuntoja tuetaan vammaisten kiinnittymistä osaksi yhteisöä. Yksittäisten asuntojen käyttöä sekä omistus- että vuokra-asuntokannasta lisätään huomattavasti. Osa voi olla tukiasumista ja osa muodostaa uudentyyppisiä asuntoryhmiä tai korttelitason asumisratkaisuja. Myös omistus- ja osaomistusasuminen ovat mahdollisia ratkaisuja.
- Ryhmämuotoisten kohteiden asuntojen enimmäismäärä on alle kymmenen. Asunnon koko on vähintään 35 neliömetriä sisältäen keittiötilan ja kylpyhuoneen. Suosituksena on nykyistä suuremmat asuintilat ja pienemmät yhteis- ja henkilökunnan tilat.