Hankintalain muuttaminen välttämätöntä

Tuoreessa hallitusohjelmassa luvataan selkeyttää palvelujen kilpailuttamisen sääntöjä ja uudistaa hankintalakia. Tämä on kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan mielestä välttämätöntä.

Suomessa on EU-maiden tiukin hankintalaki. Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut on muissa EU-maissa järjestetty palveluiden kilpailuttamista huomattavasti tarkoituksenmukaisemmilla mekanismeilla. Vain Iso-Britannia ja Suomi noudattavat tämänkaltaista kilpailutusmallia.

Nykyisen hankintalain mukaisen kilpailuttamismekanismin suurin kärsijä ovat vammaiset henkilöt ja heidän läheisensä, joille annetaan hankinnassa mykän tavaran asema vailla osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Koko elämän järjestämistä koskevia ratkaisuja ei kuitenkaan saisi tehdä samalla tavalla kuin tavaran hankintoja, vaan ainoastaan yhteistyössä ko. henkilön, hänen läheistensä, palvelun tuottajan ja kunnan kesken.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällyttäminen hankintalain soveltamisalueeseen tai rajaaminen sen ulkopuolelle on kansallisen päätöksenteon piirissä. Suomi pystyy rajaamaan vammaisten henkilöiden asumispalvelut hankintalain piiristä niin halutessaan.

Valtioneuvosto päätti viime vuonna periaatepäätöksessään edistää kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllistä asumista. Tämä merkitsee laitosasumisen hajauttamista Suomessa. Suomi ei pysty organisoimaan kehitysvammaisten henkilöiden laitosasumisen hajauttamista ja siihen liittyvien palveluiden järjestämistä sivistyneellä ja ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla ilman hankintalain muutosta.

Laitoksista pois muuttaminen on vaativa emotionaalinen prosessi muuttajille ja läheisille sekä lisäksi erittäin vaativa logistinen kokonaisuus, johon kuuluu avun ja tuen tarpeiden kartoitus, muuttovalmennus, asuntojen suunnittelu ja rakentaminen, muutto sekä palveluista sopiminen ja järjestäminen. Sama pätee myös kotoa muuttamiseen. Hankintalaki nykyisellään ei anna kestäviä välineitä asian hoitamiseen. Tämän kokonaisuuden hoitaminen ns. markkinoiden avaamisena ja niiden kautta ei toimi. Väestöpohja on aivan liian pieni. Kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuus ja siitä syntyvä luottamus on keskeinen edellytys prosessille. Julkinen valta pystyy ohjaamaan kustannuskehitystä kestävämmällä tavalla määrittelemällä hinnan tarvittavan henkilökuntaresurssin perusteella.

Tilastojen mukaan hoiva-ala on keskittymässä. Pienet paikalliset yritykset joko ostetaan isoihin yhtiöihin tai ne kuolevat ostettavaksi kelpaamattomina.

Suomi on sitoutunut YK:n ihmisoikeuslainsäädäntöön ja myös YK:n yleissopimukseen vammaisten ihmisten oikeuksista. Jotta ihmisoikeudet voivat toteutua, täytyy kehitysvammaisilla henkilöillä olla mahdollisuus vaikuttaa omiin palveluihinsa ja niihin tukitoimiin, joita he saavat. Tämä ei toteudu kilpailutusten myötä.

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on kehitysvamma-alan järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto. Neuvottelukunta edistää YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee työtä asumiseen liittyvien palveluiden laadukkaan järjestämisen puolesta.

Kehitysvammaliitto kuuluu kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukuntaan.

Lisätietoa

• Toiminnanjohtaja Markku Virkamäki, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, p. 0207 713 501