Lausunto kulttuuripoliittisen selonteon luonnoksesta
Kehitysvammaliitto ja Kehitysvammaliiton Selkokeskus jättivät lausunnon kulttuuripoliittisen selonteon luonnokseen Lausuntopalvelun kautta 14.10.2024. Vaikka selonteon sisältö on monipuolinen ja kannatettava, sitä pitää vielä täsmentää ja muokata niin, että erityistä tukea tarvitsevien, kuten kehitys- ja puhevammaisten ihmisten, sekä selkokieltä tarvitsevien ihmisten osallisuus kulttuuriin ja taiteeseen mahdollistetaan paremmin.
Selonteon luonnoksessa ehdotetaan pitkän aikavälin yhteistä kulttuuripoliittista tavoitetilaa 2040-luvulle asti. Selonteon tarkoituksena on tuottaa kunnianhimoinen tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen. Olemme ilahtuneita siitä, että selonteossa kulttuurin osallisuus ja saavutettavuus on nostettu keskeisiksi tavoitteiksi. Toistaiseksi selonteko ei kuitenkaan tarjoa riittävästi keinoja erityistä tukea ja selkokieltä tarvitsevien ihmisten osallisuuden vahvistamiseen. Selkokieltä ja selkokirjallisuutta ei mainita selonteossa sanallakaan eikä erityistä tukea tarvitsevien ihmisten näkökulma nouse riittävän vahvasti esiin.
Olemme ehdottaneet moneen selonteon kohtaan ja toimenpiteeseen, miten erityistä tukea ja selkokieltä tarvitsevien ihmisten näkökulman saa mukaan helposti. Esimerkiksi taide- ja kulttuurielämysten saavutettavuutta ja selkokielisten palveluiden määrää on parannettava, jotta kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet nauttia taiteesta ja kulttuurista. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että selkokirjallisuutta tuotetaan Suomessa aktiivisesti ja monimuotoisesti, selkokirjoja on saatavilla helposti, museot ja näyttelyt tarjoavat selkokielisiä palveluita ja kehitys- ja puhevammaisten ihmisten toimimista taide- ja kulttuurialan ammattilaisina tuetaan.
Pidämme myös erittäin tarpeellisena, että kulttuurin osallisuus ja saavutettavuus määritellään selonteon alussa selkeästi, koska molemmat termit ovat monitulkintaisia. Jos termejä ei määritellä, toimenpiteistä helposti jää pois kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten näkökulma, jolloin kulttuurin yhdenvertaisuus ei toteudu. Olemme ehdottaneet määritelmät molemmille termeille vastauksissamme.
Selkokielisyyden lisäämistä kulttuuriin ja taiteeseen vaaditaan myös muun muassa seuraavissa tuoreissa selvityksissä ja toimintaohjelmissa: Suomi osallisuuden kielenä: Selvitys suomen kielen tilasta Suomessa 2020-luvun puolimaissa (oikeusministeriö 2024), Selkokielen toimintaohjelma (selkokielen neuvottelukunta 2024) ja Taide, kulttuuri ja moninainen Suomi: Opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpideohjelma moninaisuuden edistämiseksi taiteen ja kulttuurin alalla (opetus- ja kulttuuriministeriö 2023). On tärkeää, että kulttuuripoliittinen selonteko on linjassa näiden kanssa.
Lausuntopalvelussa esittämistämme ehdotuksista kriittisimpinä pidämme seuraavia:
- Erityistä tukea tarvitsevien, esimerkiksi kehitys- ja puhevammaisten sekä selkokieltä tarvitsevien ihmisten, hyvinvointia ja osallisuutta tukevia taide- ja kulttuuripalveluita edistetään.
- Selkokirjallisuuden valtionavustus turvataan ja sitä vahvistetaan. Selkokirjallisuuden julkaisuympäristöä tuetaan siten, että tulevaisuudessa tätä vähälevikkistä kirjallisuutta pystytään tuottamaan ja levittämään.
- Lisäksi kulttuurin osallisuus ja saavutettavuus on määriteltävä selonteossa.
Lisätietoa:
- Susanna Hintsala, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaliitto, susanna.hintsala (ät) kvl.fi
- Leealaura Leskelä, kehittämispäällikkö, Selkokeskus / Kehitysvammaliitto, leealaura.leskela (ät) kvl.fi
- Ella Airaksinen, asiantuntija, Selkokeskus / Kehitysvammaliitto, ella.airaksinen (ät) kvl.fi