Vammaispalvelulain soveltamisalaa ei pidä muuttaa

Hallitus antoi viime viikolla esityksen uuden vammaispalvelulain soveltamisalan muuttamisesta. Kehitysvammaliiton mielestä esitykseen lausuntokierroksen jälkeen tehdyt korjaukset eivät ole riittäviä turvaamaan vammaispalveluja subjektiivisina oikeuksina jatkossa, kuten lain voimaantullessa kumottava kehitysvammalaki on tehnyt. Kehitysvammaliitto vastustaa soveltamisalan muuttamista ja kannattaa pitäytymistä vuonna 2023 hyväksytyn vammaispalvelulain muotoiluissa.

Ehdotetuissa säädöksissä positiivista on, että vammaisen henkilön määritelmää on parannettu verrattuna keväällä annettuun esitysluonnokseen, ja sosiaalisen toimintakyvyn rajoite otettaisiin nyt huomioon pykälätasolla. Väliinputoajaryhmistä on tunnistettu mm. autismi- ja neurokirjon ihmiset. Kehitysvammaliitto on kuitenkin edelleen huolissaan esimerkiksi lievästi kehitysvammaisten ihmisten pääsystä vammaispalvelujen piiriin – heidän tarpeensa jäävät usein tunnistamatta.

Kaiken kaikkiaan soveltamisalaa koskevaan lakiesitykseen tehdyt korjaukset eivät ole riittäviä. Soveltamisalaa koskevan lakiesityksen hyväksyminen muuttaisi perustavanlaatuisesti vammaisten henkilöiden oikeusturvaa. Jatkossa erityispalvelut eivät enää toimisi ns. viimesijaisena turvana.

Yleislain mukaisten palvelujen korostaminen yhdessä sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen määrärahasidonnaisuuden, sosiaalipalveluihin osoitettujen varojen yleiskatteellisuuden ja niihin kohdistettujen määrärahaleikkausten kanssa tarkoittaa sitä, että vammaisten ihmisten subjektiivinen oikeus vamman vuoksi tarvittavaan välttämättömään apuun ja tukeen vakavasti vaarantuu.

Ongelmana on myös, että asiakkaan etua arvioitaessa ei otettaisi huomioon sitä, onko palvelu maksullinen vai maksuton. Maksuttomuus on perusedellytys sille, että vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus yhteiskunnassa muiden ihmisten kanssa toteutuu. Vamman vuoksi tarvittava apu ja tuki on usein elämänmittaista. On kohtuutonta, jos vammainen henkilö joutuu palvelujen hakemisen lisäksi hakemaan päätöksiä maksuista.

Käytännössä lakiesityksen mukaiset muutokset antaisivat mahdollisuuden ohjata yhä useamman vammaisen ihmisen yleispalveluihin, jolloin yhä useampi joutuu maksamaan elämänmittaisista välttämättömistä palveluistaan.

Vammaispalvelulain soveltamisala on lähetetty käsittelyyn eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. 

Lisätietoa:

Toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, p. 040 741 6179