Kehitys- ja puhevammaiset lapset pidettävä mukana lapsistrategian toimeenpanossa

Lapsistrategian toimeenpanossa ja seurannassa on huomioitava haavoittuvassa asemassa olevat lapset, kuten kehitys- ja puhevammaiset lapset. Tätä edistäisi se, että lapsistrategian toimeenpanoa tukemaan perustettaisiin poikkihallinnollinen, monialainen työryhmä, jossa olisi laaja-alaista ja monipuolista ymmärrystä haavoittuvassa asemassa olevien lasten arjesta. Kehitys- ja puhevammaisia lapsia on kuultava ja heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan edistettävä, mikä edellyttää osallisuutta tukevien menetelmien käyttöönottoa ja kehittämistä. Kehitysvammaliitto antoi lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmasta lausunnon.

Kehitys- ja puhevammaisten lasten hyvinvointiin, osallisuuteen ja koulutukseen liittyvää tietopohjaa tulee vahvistaa tutkimuksella. Tarvitaan lisää tietoa myös perheiden kokonaistilanteesta, jolla on vaikutusta lasten arkeen.

Vammaisten lasten ja nuorten laitoksissa ja muissa palveluissa kokemasta kaltoinkohtelusta tulee tehdä selvitys, kuten olemme jo aiemmin vaatineet yhdessä kehitysvamma- ja autismijärjestöjen kanssa. Selvityksessä tulisi arvioida lasten ja nuorten tuen tarpeet sekä vaativan tuen yksiköissä käytettävissä olevat resurssit ja osaaminen, joiden avulla lasten ja nuorten tuen tarpeisiin vastataan. Kaltoinkohtelun vähentämiseen tähtäävä ohjelma on saatava käyntiin ja tunnistettava rakenteelliset tekijät, jotka johtavat kaltoinkohteluun.

Erityistä tukea tarvitsevien lasten perheiden eroissa tulee turvata lapsen ja perheen oikeus tukeen, kuten kuljetuksiin molemmista kodeista, vanhempien tuki ja palvelut (esim. omaishoidon kokonaisuus), mikä tukee vanhempien jaksamista ja voimavaroja sekä lapsen kotona asumista.

Kehitysvammaliiton mielestä lapsistrategian toimeenpanosuunnitelman tulisi sisältää vahvempia keinoja vammaisuudesta ja haavoittuvuudesta johtuvien stigmojen purkamiseksi kaikissa lasten ympäristöissä, kuten koulussa.

Lasten ja nuorten yhdenvertaiseen oikeuteen saada opetusta tulisi myös ottaa vahvemmin kantaa. Riittämätön tuki luo riskin sille, että osa runsasta tukea tarvitsevista lapsista jää opetuksen ulkopuolelle eikä kouluinkluusio toteudu heidän kohdallaan.

Liian pienillä resursseilla toimiva inklusiivinen opetus kuormittaa opettajaa ja heikentää kaikkien oppilaiden mahdollisuuksia oppia. Haavoittuvassa asemassa olevat oppilaat eivät saa tarvittavaa tukea (ohjaavia aikuisia on liian vähän, aikuisilla ei ole koulutusta erityisopetuksesta) ja muut oppilaat jäävät huomiotta, koska opettajien huomio menee tukea tarvitsevien ohjaamiseen. Kun luokkiin integroidaan haavoittuvassa asemassa olevia oppilaita, on varmistettava, että aikuisten määrä luokassa on riittävä ja koulutustaso sellainen, että opetuksen tukeminen on laadukasta.

Vammaislapsiperheiden huomioiminen on tärkeää, kun kehitetään perheille suunnattavaa tukea. On tärkeää huomioida tuen jatkuvuus ja pitkäaikaisuus yli lapsuuden eri nivelvaiheiden. Vammaislapsiperheissä hoivatilanteet voivat olla kuormittavia ja tarvitaan erityistä tukea työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Palvelut tulee turvata ja suunnitella riittävän pitkälle, jotta nuoren siirtymä aikuisten palveluihin tapahtuu sujuvasti ja palveluihin ei tule katkoksia.

Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä tulee tukea. Opetuksen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen välisessä yhteistyössä on vaikeuksia, mikä on johtanut esimerkiksi lapsen jäämiseen pois koulusta. Vammaisen lapsen ja nuoren kohdalla on riskinä, että lapsen tarvitsema tuki ja osallisuutta edistävät toimenpiteet mielletään vain vammaispalvelujen tehtäväksi ja erityisryhmätoiminnaksi ja lapsi ajautuu pois kunnan palveluista.

Kehitysvammaliitto on huolissaan siitä, että lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma ei ole linjassa hallituksen nykyisten säästötoimien ja leikkausten kanssa. Lukuisiin kohtiin on kirjattu kolmannen sektorin rooli lasten ja perheiden tukijana ja palvelujärjestelmän täydentäjänä. Samaan aikaan leikataan järjestöiltä, vaikka toimintaedellytykset tulisi turvata, jotta ne voivat jatkossakin tukea ja täydentää palveluja.

Käynnissä olevat leikkaukset ja säästötavoitteet heikentävät myös ammatillisen kasvun ja kehittymisen mahdollisuuksia ja ammattilaisten tietotaitoa toimia lasten ja nuorten kanssa. Tästä kärsivät suoraan heikommassa asemassa olevat lapset. Koulutuksesta ja järjestöjen rahoituksesta leikkaaminen ja rahoituskanavien supistaminen vaikuttavat ammatillisen osaamisen tasoon ja sitä kautta lasten arkeen ja tukemiseen sekä kohtaamisen ja opettamisen laatuun.

Lapsistrategian seurannan tulee olla pitkäjänteistä, avointa ja vaikuttavaa. Seurantaindikaattoreiden avulla tulee voida seurata yhdenvertaisuuden toteutumista myös haavoittuvassa asemassa olevien lasten osalta.

Seurantaa tulee toteuttaa yhteistyössä erilaisiin väestöryhmiin kuuluvia lapsia edustavien järjestöjen, kuten vammaisjärjestöjen kanssa. Seurannassa tulee panostaa lasten osallistamisen kehittämiseen ja kuulla myös kehitys- ja puhevammaisia lapsia, jotka tarvitsevat apua ja tukea kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen.

Kehitysvammaliiton lausunto lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmasta (pdf)

Lapsistrategian toimeenpanosuunnitelman luonnos

Lisätietoa:
Toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, p. 040 741 6179
Asiantuntija Susanna Rieppo, p. 050 329 0511