Vammaiset ihmiset kokevat muita useammin köyhyyttä. Moni hallituksen kaavailemista säästötoimista, kuten lääkkeiden arvonlisäveron korotus ja vuosiomavastuun nouseminen sekä sosiaaliturvaleikkaukset ja indeksijäädytykset, kohdistuvat heihin. Hallituksen tulee tehdä huolelliset vaikutusarviot säästötoimien päällekkäisistä vaikutuksista.
Vammaisfoorumin kyselyraportissa (2019) 30 % kyselyyn vastanneista vammaisista ihmisistä kertoi terveydenhuollon ja välttämättömien lääkkeiden saannin vaarantuneen köyhyyden vuoksi. Lähes 60 % vammaisista työikäisistä kertoi kahden viimeisen vuoden aikana kokeneensa köyhyyttä. Köyhyys koski myös työssäkäyviä vammaisia ihmisiä, joista 41 % kertoi kokeneensa köyhyyttä.
Kehitysvammaiset ihmiset käyttävät lääkkeitä huomattavasti muita ihmisiä useammin. Heille jää myös lääkekorvausten jälkeen maksettavia lääkekuluja keskimäärin selvästi enemmän kuin muulle väestölle. Lääkkeiden suurempaan käyttöön liittyvä ero korostuu psyykenlääkkeiden käytössä. Tähän liittyy lääketieteellisestä näkökulmasta joissakin tapauksissa tarpeetonta lääkitystä: psyykelääkkeitä käytetään käyttäytymisen ongelmiin, joihin tulisi ja voidaan vaikuttaa muilla keinoilla.
Osa vammaisista ihmisistä tarvitsee myös runsaasti terveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluja, jolloin kokonaismaksurasitusta kasvattaa terveydenhuollon maksukaton indeksikorotus 2024.
Kehitysvammaliitto ehdottaa, että sosiaaliturvan leikkauksista ja muista taloudellista rasitusta lisäävistä toimenpiteistä tehdään huolelliset vaikutusarviot ennen kuin lakiesityksiä viedään eteenpäin. Arvioinnissa tulee huomioida eri toimien päällekkäiset vaikutukset pienituloisille, kuten vammaisille ihmisille ja vammaislapsiperheille.
Olisi myös tärkeää tehdä valtakunnallinen selvitys kehitysvammaisten ihmisten psyykenlääkkeiden käytön tilanteesta ja saada lisätietoa ylilääkityksestä sen purkamisen käynnistämiseksi. Tämän avulla voidaan vähentää myös aiheettomia lääkekustannuksia.
Lisätietoa:
Toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto, p. 040 741 6179