Mitä ilo on? Ilo on ystävyyttä, ihastumista, hauskuutta ja onnistumisen tunnetta. Ilo syntyy yllätyksistä ja tärkeistä muistoista. llo on myös asia, joka voittaa aina. Surun ja huolen jälkeen tulee päivä, jolloin ilo palaa. Ilon tunteen olemus selviää uudesta selkokielisestä novellikokoelmasta Ilo elää (Opike 2023).
Kehitysvammaliiton oppimateriaalikeskus Opike ja Selkokeskus järjestivät vuonna 2022 Ilo-kirjoituskilpailun, jossa etsittiin selkokielisiä ja nuorille ja aikuisille lukijoille sopivia novelleja ilosta. Kilpailuun tuli 135 tekstiä, ja niistä parhaimmat on koottu Ilo elää -novellikokoelmaan, joka julkaistaan selkokielen päivänä 29.5.2023.
Monipuolisessa novellikokoelmassa iloa lähestytään elämänläheisesti: on arkisia ja humoristisia sattumuksia, on rakkautta ja uutta ystävyyttä, mutta myös surua ja yksinäisyyttä. Kirjoituskilpailun voittajanovelli on Kari Tapanisen Kaikki on niin iloisia, joka kertoo, miltä tuntuu herätä koomasta onnettomuuden jälkeen ja huomata, että sanat ovat unohtuneet. Vakavasta aiheestaan huolimatta kertomuksessa on humoristinen sävy ja toiveikas loppu:
Taas se tunne palaa: ilo.
On ilo elää!
Nyt tiedän, että palaan kotiin ja kaverit odottavat.
Vielä minä joskus heidät muistan.
Katsokaa, heilutan varpaitani!
Selkokirjoja tarvitaan
Toukokuun 28. päivä vietetään kansainvälistä selkokielen päivää. Koska vuonna 2023 päivä sattuu sunnuntaille, juhlistamme Suomessa selkokieltä maanantaina 29.5.
Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Selkokeskuksen tarvearvion mukaan heitä on Suomessa jopa 650 000–750 000, ja selkokielen tarvitsijoiden määrä kasvaa jatkuvasti. Selkokielen tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi lukivaikeus, kehitysvamma, ADHD, muistisairaus tai se, että äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi.
Suomessa julkaistaan vuosittain noin 30 selkokielistä kirjaa, sekä kaunokirjallisuutta että tietokirjoja. Osa selkokirjoista kirjoitetaan suoraan selkokielellä ja osa mukautetaan selkokielelle, jolloin teos on ensin ilmestynyt yleiskielisenä. Selkokirjan merkki on selkotunnus. Sen myöntää Selkokeskuksen yhteydessä toimiva selkokirjatyöryhmä.
”Selkokirjat mahdollistavat lukemisen ilon myös henkilöille, joille yleiskieliset kirjat ovat liian hankalia. Siksi onkin mahtavaa huomata, että yhä useampi on kiinnostunut kirjoittamaan selkokielellä. Kilpailun taso oli kova, ja Ilo elää -kokoelmaan valikoitui hienoja selkokielisiä novelleja”, kertoo Selkokeskuksen asiantuntija ja selkokirjatyöryhmän sihteeri Ella Airaksinen. Hän toimi myös Ilo-kirjoituskilpailun raadin sihteerinä.
Tietoa selkokielestä (selkokeskus.fi)
Ilo elää -novellikokoelman esittely (opike.fi)
Arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt: tilaukset(at)kvl.fi
Lisätietoja
Ella Airaksinen
asiantuntija, selkokirjatyöryhmän sihteeri
Kehitysvammaliitto ry, Selkokeskus
ella.airaksinen(at)kvl.fi
p. 050 309 8466
Kai Piipari
tuotepäällikkö
Kehitysvammaliitto ry, Opike
kai.piipari(at)kvl.fi
p. 040 556 0236