Vammaispalvelulaki hyväksyttiin eduskunnassa 1.3. Lakiesitystä muutettiin eduskunnan perustuslakivaliokunnan (PeV) sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan (StV) käsittelyssä merkittävästi. Laki tuo monia parannuksia, mutta myös korjattavaa jäi. On tärkeää, että lain toimeenpanoa seurataan tarkasti.
Uusi vammaispalvelulaki sisältää säännökset vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista. Laki täydentää sosiaalihuollon palveluita koskevana yleislakina sovellettavaa sosiaalihuoltolakia. Lisäksi vammaiset henkilöt ovat oikeutettuja muun sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaisiin palveluihin ja tukeen.
Hyvinvointialueen on järjestettävä laissa tarkoitettuja erityispalveluita, jos vammainen henkilö ei saa yksilöllisen tarpeensa mukaisia palveluita muun lain nojalla. Lähtökohtana erityispalveluiden järjestämiselle on vamman tai sairauden aiheuttamasta pitkäaikaisesta tai pysyvästä toimintarajoitteesta seuraava avun tai tuen tarve. Sen sijaan diagnoosi tai henkilön ikä ei määrittelisi palveluiden saamista.
Laki tuo vammaispalvelujen piiriin uusia ihmisiä, jotka ovat tähän asti olleet usein väliinputoajia, esimerkiksi osa autismikirjon ihmisistä.
Laki tuo uutena palveluna mm. tuetun päätöksenteon. Tuetun päätöksenteon tarkoitus on, että vammainen henkilö voi sekä tehdä että toteuttaa itse omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja saada siihen apua.
Henkilökohtaisessa avussa säilyi valitettava voimavararajaus, mutta sen kynnys on asetettu melko matalaksi. Ainoastaan, jos henkilö ei tuettunakaan pysty ilmaisemaan omaa avun tarvettaan, hänelle ei tarvitse antaa henkilökohtaista apua. Sen sijaan hän on oikeutettu erityiseen osallisuuden tukeen, joka on uusi palvelu.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta täsmensi lapsen kodin ulkopuolista asumista koskevaa sääntelyä lapsen mielipiteen selvittämisen ja lapsen sivistyksellisten oikeuksien osalta, ja lapsen kodin ulkopuolisen asumisen enimmäismaksua alennettiin tuntuvasti.
Lakiin lisättiin viime hetkillä kehitysvammaisten ihmisten työtoimintaa turvaavat säännökset, mutta kaivatut uudistukset jäävät odottamaan työelämäosallisuutta koskevan lainsäädännön kehittämistä.
Laki astuu voimaan lokakuussa 2023. Lainsäädäntömuutosten vaikutuksia tulee seurata tarkasti ja reagoida mahdollisiin puutteisiin.
Lisätietoa: toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, p. 040 741 6179