HELMIS – Norge EUFASD 2022

GOD MORGEN NORGE! – hyggelig å møte deg

THE 6th EUROPEAN CONFERENCE ON FASD

Hallo og hilsen fra Norge! Mun matka lähti tosiaan Helsinki-Vantaan lentokentältä kohti Norjaa. Tarkemmin siis Arendalin kaupunkiin, joka on pääkaupunki Oslosta noin 250 km etelään. Tai olisko ennemmin lounaaseen päin. Mun maantieto oli jo peruskoulussa ihan surkeeta, joten pahottelut mun ilmansuunta taidoista.

Menomatkalla välilasku kohteessa tuli jo muuttujia matkaan lentolipuista lähtien, jouduttiin menee jopa ylimääränen turvatarkastuskin läpi. Mut hei me selvittiin perille pienistä muuttujista huolimatta!

EUFASD on järjestö, joka kokoaa ihmiset yhteen ympäri maailmaa kahen vuoden välein.

Täällä Norjassa konferenssin puheenjohtajana toimi norjalainen neuropsykologi Dr. Gro Løhaugen.

EUFASD perustettiin helmikuussa 2011, mutta eka konferenssi pidettiin jo vuonna 2010 Alankomaissa.

2010: Alankomaat, Kerkrade
2012: Espanja, Barcelona
2014: Italia, Rooma
2016: Englanti, Lontoo
2018: Saksa, Berliini
2022: Norja, Arendal

Dr. Diane Black on yks niistä, jotka ovat perustaneet koko tän Euroopan FASD järjestön, ja hän on myös EUFASDin hallituksen väistyvä puheenjohtaja. Dianesta kerrottiin, että hän on meijän koko FASD maailman äitihahmo.

Tää oli mun ensimmäinen kansainvälinen EUFASD ja kieltämättä mua jännitti tosi paljon. Mulla oli TEAMS-palavereja ennen lähtöä, jossa kerrottiin mikä mun työkuva Norjassa on ja millasia tyyppejä sinne tulee. Ite mietin jo siinä kohtaa, että tulee tosi helppo reissu ja helposti nyt muutamat lääkärit ja juristit menee siinä. En siis ottanu mitään paineita, vaikka jännitystä oliki ilmassa.

WELL WELL WELL. Mun odotukset ei menny sinne päinkään, mitä olin aatellu. Niin moni asia yllätti mut täysin. Mä siis itkin jo EUFASDin ekan tunnin aikana, joten kaikenlaisia tunteita on luvassa myös täällä blogin puolella.

EUFASD pidetään aina englannin kielellä. Mul oli aivot solmus jo ekan puolenpäivän jälkeen, koska en oo pitkään aikaa tarvinnu englannin kieltä arjessa noin paljoa. Mut seuraavaks jo huomasin, että ajattelinki jo pelkästään englanniks ja mulla jäi se tapa päälle, ku palasin takasin himaan.

NORGE, ARENDAL

Eka aamu oli jo täys shokki. Siinä mun ympärillä oli jo aamu kahdeksan jälkeen muun muassa lääkäreitä, tutkijoita, tohtoreita, opiskelijoita ja asiantuntijoita ympäri maailmaa, eli about 250 ihmistä. Eikä siinä, mut ne kaikki ihmiset oli tullu sinne vaan ja ainoastaan FASDin perässä.

EUFASD on siis kansainvälinen järjestö, mut sain myös ison kunnian esitellä itteni suomalaisille lääkäreille, ketkä oli tullu paikan päälle. Esimerkkeinä Ilona Autti-Rämö, joka on lastenneurologian erikoislääkäri. Mainitsin hänelle omalääkärini, ja Ilona tunnisti hänet välittömästi. Sain lisäksi kehuja häneltä, että olen saanut itelleni niin taitavan lääkärin. Kerroin myös pienen tiivistelmän taustastani, ja sain todella ihanat kehut sijaisvanhemmilleni. Terveiset on viety perille!

Suomalaisista tapasin myös epigenetiikan dosentin, Nina Kaminen-Aholan joka oli mulle toki jo ennestään tuttu FASD-päiviltä Helsingissä monia vuosia sitten. Sain vielä lisäks pienen yllärin ku kuulin tääl Norjassa, että blogiani lukee geenitutkija!

Suomalaisista täytyy myös mainita muita isoja nimiä, mm. tohtoriopiskelija Niina-Maria Nissinen ja farmasian maisteri Taija Voutilainen. On niin hienoa, että myös meidän nuorempi sukupolvi tutkijoista on lähtenyt tähän FASD asiaan mukaan. Todella iso kiitos kaikille teille, teette todella tärkeää työtä FASDien eteen. Oon myös niin otettu siitä, että FASD kiinnostaa niin monia. Mä en oo ikinä nähny kahta ja puoltasataa ihmistä samassa tilassa puhumassa FASDista. Vieläki menee kylmikset pelkästään kun vaan muistelen viikkoa näiden ihmisten kanssa!

Suomi on oikeesti tosi pieni maa verrattuna muihin maihin. On ollu tosi hienoa huomata Norjassa, miten hyvin suomalaiset tutkijat ja lääkärit puhaltaa yhteen hiileen. Meidän pitäis vaan laajentaa tätä tietämystä enemmän Suomessa, jotta saatais tätä tiimiä laajennettua ja tietoa enemmän esille. Nyt Arendalissa saatiin ehkä pieni askel eteenpäin tässä asiassa kun saatiin uusia suomalaisia kasvoja paikan päälle, mutta vielä on paljon töitä tehtävänä asian eteen!

Päätän mun ekat kokemukset Arendalista tähän ihanaan auringon nousuun, jota mä ihailin paikallista aikaa aamukuudelta.

Seuraavas postauksessa saat tietää miten mun päivät jatku Norjassa, kehen mä törmäsin muun muassa hississä, sekä mikä sai mut itkemään ekan tunnin aikana.

HELMIS