Uusi tietokirja esittelee selkokielen käyttöä viestinnässä
Lauantaina 28.5.2022 vietetään kansainvälistä selkokielen päivää. Selkokieli ja selkokielinen viestintä kiinnostavat yhä useampia ihmisiä ja eri aloilla toimivia organisaatioita. Ari Sainion tietokirja Avaimet selkokieleen kertoo käytännönläheisesti, mitä selkokieli on – ja mitä se ei ole.
Kirjan lukuisat esimerkit antavat havainnollisen kuvan erityisesti siitä, millaisiin tietoteksteihin ja millaiseen organisaatioviestintään selkokieli soveltuu. ”Kirja vastaa monien toiveeseen saada yleistajuista tietoa selkokielen käytöstä”, Ari Sainio sanoo.
Ari Sainion Avaimet selkokieleen (Opike 2022) lähestyy selkokieltä tekstiesimerkkien kautta. Kirja kertoo, miten erilaiset tekstit muuttuvat, kun ne mukautetaan selkokielelle. Yleiskielisten ja selkokielisten tekstien vertailu havainnollistaa, millaisia ohjeita selkomukauttajan pitää tuntea ja millaisia ratkaisuja hänen täytyy osata ja uskaltaa tehdä.
Kirja sopii kaikille selkokielestä kiinnostuneille, niin edistyneille kuin aloittelevillekin selkotekstien kirjoittajille. Selkokielen periaatteiden lisäksi kirja antaa tietoa selkokielen soveltamisesta erityisesti informoivissa eli tietoteksteissä. Mukana on esimerkkejä muun muassa strategia- ja kriisiviestinnästä, museo- ja näyttelyteksteistä, asiantuntijateksteistä, sopimuksista ja kyselyistä. Kaikki kirjan esimerkit ovat todellisia esimerkkejä tapauksista, joissa selkokieltä on onnistuneesti käytetty viestinnässä.
Kirjan kirjoittaja Ari Sainio työskentelee suunnittelijana Selkokeskuksessa. Hän on tehnyt pitkän uran selkokielen asiantuntijana ja selkotekstien tekijänä 1990-luvulta alkaen.
”Uutta kirjassa on se, että siinä tarkastellaan tietotekstejä aihekohtaisesti tekstin käyttötarkoituksen mukaan. Näin saadaan esille tekstien erityispiirteitä, joita selkotekstin kirjoittajan on syytä ottaa huomioon vaikkapa kyselyissä tai organisaation strategian esittelemisessä”, Ari Sainio kertoo.
”Kirja julkaisumuotona mahdollistaa puolen sivun ja jopa sivun mittaiset esimerkit, joiden avulla tekstejä voidaan tarkastella kokonaisuutena. Tekstin suunnittelu, mukaan otettavien asioiden valinta ja tekstin jäsentely ovat selkotekstissä yhtä tärkeitä kuin sanavalinnat ja yksittäisten lauseiden muotoileminen”, Ari Sainio muistuttaa.
Kirjan antia täydentävät vieraskynäkirjoitukset, joissa avataan niin selkomukauttajan työtä kuin selkokielen käyttöä tiedekeskuksessa.
Noin joka kymmenes tarvitsee selkokieltä
Selkokieli on suomen kielen kielimuoto, jossa kieltä on muokattu yleiskieltä helpommaksi lukea ja ymmärtää. Selkokeskuksen arvion mukaan selkokieltä tarvitsee noin 10 prosenttia väestöstä eli 650 000–750 000 ihmistä.
Selkokielestä hyötyvät ihmiset, joiden kielitaidon puutteet vaikeuttavat selviytymistä arjen tilanteista, opinnoista ja työelämästä ja estävät osallistumista yhteiskunnan toimintaan. Selkokielen tarpeen taustalla voi vaikuttaa jokin vamma, ikääntymiseen liittyvät sairaudet tai heikko kielitaito, jos suomi ei ole äidinkieli.
Selkokeskus on valtakunnallinen asiantuntijakeskus, joka pyrkii parantamaan selkokielen asemaa ja selkokielen tarvitsijoiden oikeuksia Suomessa. Selkokeskus ja kirjan kustantaja Opike ovat osa Kehitysvammaliittoa.
Kansainvälinen selkokielen päivä on vuosittain 28.5., Suomessa sitä juhlistetaan tänä vuonna myös maanantaina 30.5.2022.
Lisätietoa: Ari Sainio, ari.sainio(at)kvl.fi, p. 045 7734 5471
Arvostelukappaleet:
Kai Piipari
tuotepäällikkö
Kehitysvammaliitto, oppimateriaalikeskus Opike
kai.piipari(at)kvl.fi
040 556 0236