Esteettömyysdirektiivi jäämässä puolitiehen

Lausuntokierroksella oleva esteettömyysdirektiivi on oikeansuuntainen lakiuudistus, mutta ei riittävä turvaamaan esteettömyyden toteutumista. Useita tärkeitä esteettömyyden näkökulmia on jäämässä lain ulkopuolelle, toteaa Kehitysvammaliitto lausunnossaan.

Kehitysvammaliitto yhtyy eri vammaisjärjestöjen ja Vammaisfoorumin näkemyksiin siitä, että esteettömyysdirektiivin soveltaminen on tärkeä askel esteettömyyden edistämiseen Suomessa. Vastatakseen kaikkien vammaisten ihmisten tarpeisiin on ehdotuksissa kuitenkin vielä paljon muokattavaa ja parannettavaa. Lakia valmistellaan tiukalla aikataululla, joten Kehitysvammaliitto pitää välttämättömänä, että nyt toteutettavaa lainsäädännön osittaisuudistusta jatketaan. Lain toimeenpanoon tulee lisäksi kytkeä sen vaikutusten seuranta ja arviointi.

Esteettömyysdirektiivin hyödyt toteutuvat pitkällä aikavälillä ja niiden arviointi on hankalaa. Mikäli tuleva lainsäädäntö parantaa edes vähän palveluiden esteettömyyttä ja käytettävyyttä, ovat hyödyt suuret Kehitysvammaliiton kohderyhmille. Esimerkiksi verkkokauppa ja etenkin mobiililaitteilla tehtävä verkko-ostaminen kasvavat jatkuvasti, ja esteettömät palvelut ovat yksi edellytys palveluiden käytön kasvulle.

Rakennettu ympäristö

Valittu sääntelytapa jättää rakennetun ympäristön esteettömyysvaatimukset pois tässä vaiheessa kansallisesta lainsäädännöstä. Tämä johtaa siihen, ettei Suomi toimeenpane YK:n vammaissopimusta täysimääräisesti. Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus vammaisten ihmisten osallistumismahdollisuuksiin ja arjessa pärjäämiseen. Esteetön ympäristö ja sen luominen ja korjaaminen ovat aivan yhtä tärkeitä asioita vammaisille ihmisille kuin esteetön palvelu. Kehitysvammaliitto pitää tärkeänä, että rakennetun ympäristön esteettömyysvaatimukset liitetään tulevaisuudessa osaksi lakikokonaisuutta YK:n vammaissopimuksen mukaisesti.

Kognitiivinen saavutettavuus

Esitysluonnoksessa kognitiivinen saavutettavuus ja helppokäyttöisyys mainitaan vain ohimennen, eikä niiden rooliin tai toteutumiseen oteta kantaa. Kuitenkin asia on merkittävä etenkin digitaalisten palveluiden kontekstissa.

Kieli ja sen selkeys ovat olennainen osa ymmärrettävyyttä, ja erityisen keskeisissä palveluissa ymmärrettävyyden varmistaminen edellyttää myös selkokielen käyttöä, Kehitysvammaliitto muistuttaa.

Sähköinen tunnistautuminen

Vahva sähköinen tunnistautuminen pankkitunnuksen avulla sulkee tunnistautumisen käyttömahdollisuuden niiltä erityistä tukea tarvitsevilta vammaisilta ihmisiltä, joille pankit eivät myönnä verkkopankkitunnuksia. He eivät siten myöskään pysty käyttämään vahvaa sähköistä tunnistautumista muissa yhteyksissä, joissa sitä tarvitaan. Tämä ei tue näiden vammaisten ihmisten itsenäistä asioinnin mahdollisuutta muissakaan yhteyksissä, koska useimmat viranomaisten tarjoamat digitaaliset palvelut edellyttävät vahvan sähköisen tunnistautumisen käyttöä.

Direktiivissä sanotaan useassa kohdassa, että jokin asia on jätetty pois, koska se on jo sisällytetty toiseen lainsäädäntöön. Käytännössä tämä toinen laki ei aina turvaa esteettömyyttä. Esimerkiksi paikallisliikenne on jätetty pois, koska se on jo digipalvelulaissa. Kuitenkin digipalvelulaissa on paikallisliikenne mukana vain verkkosivustojen ja mobiilisovellusten osalta. Digipalelulain ulkopuolelle jäävät esim. lippuautomaatit, itsepalveluautomaatit ja bussilaitureilla olevat aikataulunäytöt. Toisin sanoen paikallisliikenne ei ole saavutettavaa/esteetöntä jatkossakaan. Esteettömyysdirektiivistä tulisi tarkastaa kaikki vastaavanlaiset viittaukset muuhun lainsäädäntöön ja poistaa esteettömyysdirektiivistä kohdat, joiden vuoksi saavutettavuus/esteettömyys ei toteudukaan.

Kehitysvammaliiton lausunto esteettömyysdirektiivin luonnoksesta

Lisätietoa:
Susanna Hintsala, toiminnanjohtaja, Kehitysvamaliitto, p. 09 3480 9254
Sami Älli, Saavutettavuusyksikön johtaja, Kehitysvammaliitto, p. 09 3480 9383