Valtion talousarviossa 2022 huomioitava koronan aiheuttama hoitovelka ja henkilöstöpula

Koronaepidemia on heikentänyt vammaisten henkilöiden palvelujen saantia, psykososiaalista hyvinvointia ja toimeentuloa. Koronan aiheuttamat epäsuotuisat vaikutukset korostuvat erityisesti vaikeammin vammaisilla ihmisillä sekä ulkomaalaistaustaisilla toimintarajoitteisilla henkilöillä.

Vammaisten ihmisten keskuudessa hoitovelka on valtaväestöä suurempi, ja monelta on jäänyt lääkärillä, hoitajalla tai hammaslääkärillä käyntejä toteutumatta.
Vaikeimmin vammaisilla henkilöillä fysio-, puhe- ja toimintaterapia ovat pandemian aikana toteutuneet heikosti tai niiden aloittaminen on viivästynyt.

Terveyspalveluiden lisäksi myös sosiaalipalveluiden ja tulkkauspalveluiden saannissa on
ollut vajausta.

Vammaiset ihmiset ovat kokeneet itsensä yksnäiseksi muuta väestöä yleisemmin pandemian
aikana. Tämä johtuu mm. siitä, että työntekijöiden käyntejä ja omaisten tapaamista asumisyksiköissä ja tukiasunnoissa rajoitettiin ja asukkaiden liikkumista kontrolloitiin tiukasti. Lisäksi päivä- ja työtoiminnan sulkeutumisen myötä monilta katosivat päivittäiset sosiaaliset kontaktit.

Vammaiset ihmiset ovat kokeneet myös muuta väestöä useammin erilaisia terveyteen ja pärjäämiseen liittyviä huolia. Nämä tekijät ovat heikentäneet heidän psykososiaalista hyvinvointiaan ja voivat lisätä riskejä vakavampaankin mielenterveyden oireiluun ja syrjäytymiseen.

Koronan jälkihoidossa on tärkeää huomioida vammaisten henkilöiden kohtaamat, pandemian seurauksena syntyneet hyvinvointi- ja palveluvajeet, jotta vältettäisiin haasteet kuntoutumisessa ja pysyvä eriarvoisuuden lisääntyminen. Tämä edellyttää riittäviä hoitovelan purkuun ohjattuja resursseja terveys- ja sosiaalipalveluihin, mukaan lukien mielenterveyspalvelut. On myös tuettava vammaisten henkilöiden sosiaalisten suhteiden uudelleenrakentamista ja luotava mahdollisuuksia ihmisten kohtaamisiin yksinäisyyden ja yhteiskunnasta syrjään jäämisen vähentämiseksi.

Sote-alan henkilöstön saatavuus turvattava

Kehitysvamma-alan osaavan henkilöstön saatavuus on heikentynyt lyhyellä aikavälillä jyrkästi. Tarvitaan sekä nopeita että pidemmän aikavälin ratkaisuja työntekijöiden rekrytointiin ja koulutuspolkujen monipuolistamiseen.

YK:n vammaissopimus on oikeudellisesti sitova ja edellyttää yhteiskuntia varaamaan riittävät resurssit vammaisten ihmisten palveluille. Hyvinvointialueiden myötä nykyistä suuremmat sote-palvelualueet voivat edistää vammaispalveluiden käyttäjien yhdenvertaisuutta, mutta uudistus aiheuttaa myös riskejä riittävien resurssien varmistamiselle ja erityisosaamisen turvaamiselle vammaispalveluissa.

Covid-19-pandemia on kasvattanut palveluvajeita, joita oli vammaisten ihmisten käyttämissä
palveluissa jo ennen pandemiaa. Koronapandemian aikana syntyneisiin palveluvajeisiin on vastattava lisäresursseilla.

Palvelutarpeet hyvinvointialueilla on arvioitava ja varmistettava riittävät henkilöstöresurssit ja osaaminen perus- ja erityispalveluita järjestettäessä. Työntekijöiden täydennyskoulutukseen on varattava resurssit valtakunnallisesti.

Lisäksi on uudistettava osaamisvaatimukset ja koulutuspolut. On käynnistettävä neuvottelut eri ministeriöiden (STM, OKM, TEM), koulutusjärjestäjien, järjestöjen ja valvovien viranomaisten kesken ammattihenkilölainsäädännöstä ja viranomaisvaatimuksista. Kelpoisuusvaatimukset tulee päivittää monipuolisemmiksi.

On varmistettava maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mahdollisuudet riittävän kielitaidon saavuttamiseen ja ylläpitämiseen ja sen kautta työllistymiseen. On joustavoitettava koulutuspolkuja siten, että erilaisia taustoja ja kokemusta omaavat ihmiset pääsevät mukaan koulutukseen ja pystyvät rekrytoitumaan paremmin alalle. On varmistettava joustavat väylät ammattitutkinnon suorittaneille saada lisäkoulutusta perus- ja lääkehoidon kysymyksiin.

Kehitysvammaliitto antoi 14.10. eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausunnon hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2022.

Kehitysvammaliiton lausunto valtion talousarviosta 2022 kokonaisuudessaan (pdf)

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, p. 040 741 6179 tai

vaikuttamistoiminnan päällikkö Miinukka Tuominen-Hakoila, p. 040 705 8256