Tarjoaako Samhall kehitysvammaisille henkilöille aitoja mahdollisuuksia työllistyä?

Hallitus päätti syksyllä 2020 selvittää, voisiko Ruotsin Samhallin kaltainen välityömarkkinatoimija toimia myös Suomessa. Malli on tarkoitus ottaa käyttöön jo vuonna 2022.

Samhall on valtion rahoittama yhtiö, jonka tavoite on työllistää osatyökykyisiä henkilöitä. Samhall tarjoaa palkkatyötä yhtiössä sekä tukee työntekijöiden siirtymistä avoimille työmarkkinoille yhtiön kautta. Samhall on toiminut jo vuosikymmeniä Ruotsissa ja toimii siellä jo useassa osassa maata. Samhallissa työntekijät palkataan työsuhteeseen, minkä jälkeen yritys etsii palvelutehtäviä avoimilta työmarkkinoilta. Samhall on toisin sanoen valtion rahoittama yhtiö, jolla on tavoitteena työllistää niitä jotka ovat tällä hetkellä työmarkkinoiden ulkopuolella.

Hannu Mäkinen nimettiin selvitysmieheksi, ja hän on tehnyt kattavan selvitystyön siitä, miten Samhall sopisi suomalaiseen kontekstiin. Mäkinen nostaa esille, että moni vaikeassa työmarkkina-asemassa oleva ihminen jää ilman mahdollisuuksia ansiotyöhön, ellei tukea ole riittävästi. Hän toteaa, että moni jää melkoiselle takamatkalle muihin nähden eikä välttämättä koskaan pääse aidosti työllistämisvaiheeseen. Samhallissa on ennen kaikkea kyse vastuusta kanssaihmisestä, kirjoittaa Mäkinen.

Käyttäen Mäkisen kielikuvaa pikajuoksusta työmarkkinoita kohti ja epäedullisesta lähtöviivasta voidaan kysyä, millä lähtöviivalla kehitysvammaiset henkilöt sijaitsevat. Voisiko Samhall tarjota heille aidon mahdollisuuden päästä mukaan ja suoriutua maaliin?

Mäkinen ehdottaa, että samoin kuin Ruotsissa, TE-toimistot olisivat väylä Samhalliin. TE-toimistot selvittäisivät työnhakijan työkyvyn, halun ja mahdollisuudet työllistyä Samhalliin. Yhtiö ei siis itse valitse työntekijöitään, vaan sen tekee TE-hallinto. Mutta käytäntö on varsin ongelmallinen kehitysvammaisille henkilöille. TE-toimisto on monelle vielä tuntematon väylä työhön, ja kehitysvammaisten henkilöiden tuen tarpeet ovat usein aivan tuntemattomia niille, jotka päätökset tekevät.

Kehitysvammaisia henkilöitä ei yleensä rohkaista ilmoittautumaan työnhakijaksi TE- toimistoon, ei edes silloin, kun henkilön oma tavoite on työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Kuntien vammaispalvelut tarjoavat herkästi kehitysvammaisille henkilöille työtoimintaa ja ”avotyötoimintaa”, myös niille, jotka tavoittelevat palkkatyötä.

Vallitsevat rakenteet ja hyvin tallotut palvelupolut avotyötoimintaan vaikeuttavat kehitysvammaisten ihmisten työllistymismahdollisuuksia ja myös heidän ohjautumistaan Samhalliin. Heidän työllistymistavoitettaan ei aina oteta vakavasti. Haluamme siksi nostaa esiin mahdollisuuden laajentaa ohjausta Samhalliin TE-toimistojen lisäksi kuntien vammaispalveluista.

On tärkeä painottaa myös muita tahoja, jotka jo tällä hetkellä työllistävät kehitysvammaisia henkilöitä ja toimivat samojen periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti kuin Samhall. Heidän työnsä on tuonut aitoja palkkatyömahdollisuuksia kehitysvammaisille henkilöille, ja siksi heidän panoksensa tulisi tunnistaa. Toiminnalle tulisi antaa tilaa ja tukea sitä samalla tavalla kuin Samhallia.

Suurin osa kehitysvammaisista henkilöistä saa työkyvyttömyyseläkettä, vaikka olisi työssä tai vasta toivoisi työllistymistä. Tämä tarkoittaa sitä, että osa-aikaisesti työssäkäyvän kehitysvammaisen henkilön pitää olla erityisen tarkkana, miten paljon hän voi ansaita menettämättä eläketulojaan. Aito halu ja työkyky eivät läheskään aina täsmää ansaintarajan kanssa. Miltä asetelma näyttäisi palkkatyötä tarjoavassa Samhallissa? Ansiotulojen ja eläkkeen yhteensovittamista tulisi muuttaa joustavammaksi, jotta se tukisi mahdollisuutta tehdä palkkatyötä täysipainoisesti.

Haluamme korostaa, että Samhall on tärkeä malli. Mäkisen selvitys osoittaa myös, että työllistymisen mahdollisuuksia ei määrittele pelkästään työkyky, vaan myös meidän asenteemme. Valtion rahoittama välityömarkkinatoimija tarjoaa tilan työmarkkinoilla heille, joiden elämisen ehdot riippuvat yhteiskunnan asenteista. Samhall voi tarjota palveluitaan ja avata ovia, jotka muuten olisivat asenteiden takia suljettuja.

Melanie Shametaj, projektipäällikkö, Steget vidare, FDUV
Simo Klem, työllisyysasiantuntija, Palkkaamo, Kehitysvammaliitto