Kehitysvammaliitto logo – Linkki etusivulle

Vuonna 2010 alkaneen kehitysvammaisten asumisen ohjelman (Kehas) tavoitetta ei täysin saavutettu, vaikka laitoksissa asuvien määrä onkin laskenut kymmenessä vuodessa vajaaseen kolmasosaan lähtötasosta. Tavoitteena oli, että vuonna 2020 yksikään kehitysvammainen henkilö ei enää asu laitoksessa.

THL:n tuoreimman tilaston eli vuoden 2019 lopun tilanteen mukaan pitkäaikaisesti kehitysvammaisten laitoshoidossa asuu 452 henkilöä. Maakuntatasolla muutos on ollut suurin Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä.

Lapsia edelleen laitoksissa

Laitoksissa asuvista alle 18-vuotiaita on 131. Lasten määrä kehitysvammalaitoksissa on viime vuosina jopa noussut, vaikka tavoitteena on, ettei lapsia koskaan sijoitettaisi laitokseen.

”Tämä kertoo siitä, ettei kunnissa ole riittävästi perheitä tukevia palveluja ja lasten pienryhmäkoteja”, Kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala Kehitysvammaliitosta kertoo.

Sote-uudistuksessa löydettävä ratkaisuja

”Sote-uudistuksessa täytyykin nyt huomioida, että laitospurku on vielä kesken. Uudenlaisia ratkaisuja ja palveluja tulee kehittää, jotta loputkin laitoksissa asuvat henkilöt pääsevät yksilölliseen asumismuotoon ja saavat siellä tarvitsemansa tuen. Monilla heistä on haastavia tilanteita, esimerkiksi mielenterveyden ongelmia yhdessä kehitysvamman kanssa, joten heidän palveluissaan tarvitaan monipuolista erityisosaamista. Tämän erityisosaamisen säilymisestä sote-uudistuksessa on pidettävä huolta”, Susanna Hintsala painottaa.

Kehitysvammaisten ihmisten asumista ei saa unohtaa kuntien asuntopolitiikassa ja kaavoituksessa, vaikka palvelujen järjestäminen siirtyykin kunnilta maakunnille.

Julkista ARA-rahoitusta tarvitaan edelleen, jotta loput laitoksista pois muuttavat henkilöt saavat uuden kodin. Heidän lisäkseen on paljon lapsuudenkodeissaan asuvia nuoria, jotka haaveilevat muutosta omaan kotiin, mutta tukiasuntoja ei ole heille riittävästi.

”Vaikka Kehas-ohjelma ei täysin saavuttanut tavoitettaan, on se kuitenkin merkittävästi tukenut laitospurkua. Suurin osa laitoksissa asuvista on päässyt muuttamaan lähiyhteisöihin. Uusia hyviä käytäntöjä on kehitetty. Mutta edelleen riittää tekemistä”, Susanna Hintsala kiteyttää.

Sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, THL, Kehitysvammaliitto ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta järjestävät Kehas-ohjelman juhlaseminaarin ”Tulevaisuuden asumisen tekoja” 18.11. verkkoseminaarina. Seminaarin päätteeksi jaetaan Asumisen tekoja -palkinto. Palkinto myönnetään toimintatavasta tai ratkaisusta, joka toimii suunnannäyttäjänä kehitysvammaisten ihmisten asumiselle, merkitsee innovaatiota ja edistää yhdenvertaista asumista.

Lisätietoja:
Kansalaisuuyksikön johtaja Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto, p. 09 3480 9254
johtava asiantuntija Päivi Nurmi-Koikkalainen, THL, p. 029 524 7454

Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2019 – THL:n tilastoraportti 45/2020

Innovatiivisia toimintatapoja yksilöllisen asumisen tukemiseen on koottu Asumisen tekoja -sivulle:

https://verneri.net/asumisen-tekoja/

Nuori nainen, jolla on pieni koira sylissään.
Asumisen tekoja -sivulle on koottu hyviä yksilöllistä asumista tukevia käytöntöjä. Kuva: Liisa Huima