Kehitysvammaliiton lausunto YK-sopimuksen kansallisesta toimintaohjelmasta
Kehitysvammaliitto antoi lausunnon YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen kansallisesta toimintaohjelmasta vuosille 2020—2023. Liiton mielestä esityksen tavoitteet ovat kannatettavia, mutta toimenpiteet vielä varsin yleisellä tasolla.
Selkokieli on keskeinen keino, jolla edistetään ja mahdollistetaan osallisuuteen ja saavutettavuuteen liittyviä tavoitteita, mutta sen käyttöä ei ole erikseen mainittu toimenpiteenä. Monien toimintaohjelman tavoitteiden toteutuminen vaatii sitä, että viranomaisilla on osaamista ja resursseja selkokieliseen viestintään.
Vastaavasti sähköiset palvelut osallisuuden lisäämiseksi (mm. oikeusministeriön demokratiapalvelut) edellyttävät, että vammaisilla kansalaisilla on pääsy sähköisiin palveluihin ja tieto niistä on saavutettavassa ja ymmärrettävässä muodossa. Yhä edelleen on suuri joukko vammaisia ihmisiä, joilla ei ole riittävää osaamista, laitteita, toimivaa internet-yhteyttä tai tarvittavaa tukea näiden käyttöön, mikä ehkäisee merkittävästi osallisuuden toteutumista.
On varmistettava, että tulevassa asiakas- ja potilaslaissa säädetään tuetusta päätöksenteosta.
Kehitysvammaliitto pitää hyvänä, että tulkkauspalvelut mahdollistavaa laajakaistayhteyttä ehdotetaan lakisääteiseksi. Tällöin myös ne asiakkaat, joilla ei nyt ole riittäviä yhteyksiä etätulkkauksen käyttöön, voisivat sitä tarvittaessa käyttää.
Erityisryhmien asuminen tulee sisällyttää kuntien asuntopoliittisiin ohjelmiin. Tämä vahvistaisi kuntien eri hallinnonalojen (kaupunkisuunnittelu, maankäyttö, vammaispalvelut) yhteistyötä asuntokeskittymien välttämiseksi ja integraatioperiaatteen toteutumiseksi. Tukiasumisen vaihtoehtoja tulee kehittää ja turvata sille resurssit.
Henkilökohtaista apua tulee saada yhdenvertaisesti ja alueellisia eroja saatavuudessa pitää kaventaa. Tämä tukee itsenäistä elämää ja vahvistaa yhteisöön liittymistä ja osallisuutta.
Osana vammaispalvelulain jatkovalmistelua ja sote-uudistusta tulee varmistaa erityisosaamisen säilyminen.
Toimintaohjelmassa kiinnitetään huomiota aiemmin epäonnistuneen taksiuudistuksen korjaamiseen ja esimerkiksi taksinkuljettajien koulutukseen. Epäkohtien korjaaminen vaatii konkreettisia toimia yleisen tason uudistusten rinnalla. Tällaisia ovat mm. “tuttutaksi”-palvelun, kimppakyytien ja tilauskeskusten toiminnan parantaminen verrattuna nykytilanteeseen.
Yhä edelleen on suuria epäkohtia lääkinnällisen kuntoutuksen toteutumisessa eri puolilla Suomea. Kuntoutusta rajataan joustamattomasti iän ja diagnoosin perustella eikä huomioida ensisijaisesti yksilön tarpeita ja toimintakykyä. Lisäksi kuntoutuksen laatu heikkenee eikä vastaa asiakkaiden tarpeisiin, jos vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluiden ja apuvälineiden kilpailutuksessa painotetaan liikaa hintaa.
Toimenpidelistauksesta puuttuvat toimenpiteet lineaarisen mallin käyttöön ottamiseksi Kelan täydessä työkyvyttömyyseläkkeessä sekä konkreettiset toimet sen varmistamiseksi, että tuetun työllistymisen työhönvalmennus tulee saataville kehitysvammaisille ja autismikirjon ihmisille kaikissa Suomen kunnissa ja kuntayhtymissä.
Lue lausunto kokonaisuudessaan (pdf)
Lisätietoa: toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen, Kehitysvammaliitto, p. 09 3480 9214 tai Kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala, p. 09 3480 9254