Kehitys- ja puhevammaiset ihmiset syrjäytyvät yhteiskunnasta ilman järjestöjä

Valtiovarainministeriö esittää vuoden 2021 budjettiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen leikkaamista 127 miljoonalla eurolla eli kolmasosalla nykyisestä avustustasosta. Esitys on erityisen huolestuttava kaikkein heikoimmassa asemassa olevien vammaisten ihmisten kannalta. Kehitys- ja puhevammaiset ihmiset tarvitsevat järjestöjään, jotta heidän äänensä kuuluisi.

Kehitysvammaliitto tekee työtä kehitys- ja puhevammaisten sekä selkokieltä tarvitsevien ihmisten elämässä selviytymisen tueksi. Puhevammaisia ihmisiä on noin 65 000, kehitysvammaisia 50 000, ja selkokieltä tarvitsee arviolta 750 000 ihmistä Suomessa.

Kehitysvammaliitto puolustaa heidän yhdenvertaisuuttaan sekä edistää saavutettavuutta yhteiskunnassa ja etsii keinoja syrjäytymisen ehkäisyyn. Kehitysvammaliitto tarjoaa ohjausta ja neuvontaa, vertaistukea ja materiaaleja arjen tueksi sekä tietoa päätöksenteon taustalle. Esimerkiksi viime vuonna neuvontapalvelumme vastasi lähes 1600 kysyjälle. Koronan myötä neuvontapalvelujen tarve on entisestään kasvanut.

Kehitysvammaliiton Selkokeskus tuottaa selkokielistä tietoa niille, joiden on vaikea ymmärtää yleiskielistä viestintää joko vamman, sairauden tai puutteellisen kielitaidon vuoksi. Tiedon puute syrjäyttää ihmisiä yhteiskunnasta tehokkaasti. Selkokielisen tiedon valtava tarve on käynyt erityisen selväksi koronakriisin aikana. Kävijämäärät selkokielistä koronatietoa ja -neuvontaa tarjoavilla verkkosivuillamme ovat kaksinkertaistuneet kevään aikana. Esimerkiksi maalis–huhtikuun vaihteessa puhevammaisille ihmisille sekä heidän läheisilleen ja alan ammattilaisille tietoa ja materiaalia tarjoavan verkkopalvelu Papunetin sivuilla oli yli 222 000 kävijää kuukauden aikana.

Kehitysvammaliitto tukee kehitys- ja puhevammaisia nuoria koulupolulta työelämään. Tarjoamme tutkittua tietoa päättäjille, tuotamme materiaaleja erityisopetukseen ja tuemme työhönvalmentajia, kuntia, seurakuntia ja yrityksiä, jotka haluavat palkata kehitysvammaisia ihmisiä palkkatyöhön. Ilman työtämme riskinä on, että kehitysvammaiset ihmiset syrjäytyvät työmarkkinoilta kokonaan ja jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle näkymättömiin. Kun autamme kehitysvammaisen nuoren töihin, tulee hänestä yhteiskunnalle veromaksaja ja hänen kuluttaja-asemansa kohenee. Helsingin kaupungin toteuttaman vaihtoehtoiskustannusanalyysin (Ylipaavalniemi 2004) mukaan työllistämisen seurauksena koituvat julkiset säästöt ylittivät työllistämiskustannukset 34 prosentilla. Jos verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen vaikutus otetaan huomioon, hyöty on tätäkin suurempi.

Vammaisten lasten ja heidän perheidensä tilanne on Suomessa heikentynyt viimeisten vuosien aikana ja erityisesti korona-aikana. Teemme töitä lasten kanssa, joilla on suuria haasteita puheen tuottamisessa, ymmärtämisessä ja oppimisessa. Autamme heitä tarjoamalla tukea kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen. Valvomme heidän etujaan ja oikeuksiensa toteutumista, tarjoamme neuvontaa ja vertaistukea. Autamme perheitä, kuntia, kouluja, päiväkoteja, harrastuspaikkoja ja muita lasten kanssa toimivia. Ilman tätä apua näiden lasten mahdollisuudet tavalliseen lapsuuteen ja perhe-elämään heikkenevät.

Yksi toiminnastamme hyötyvistä ryhmistä ovat äidin raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaurioittamat henkilöt. Näitä alkoholin vaurioittamia FASD-lapsia syntyy vuosittain arviolta 600–3000. Kehitysvammaliiton vertaisryhmätoiminnan kautta he ovat huomanneet, että he eivät ole yksin. He ovat saaneet voimia ponnistella eteenpäin ja löytää oman tiensä. Syrjäytymisen ehkäisy säästää yhteiskunnan rahaa. Ruotsissa on laskettu, että FASD aiheuttaa vuosikustannuksia noin 76 000 euroa lasta kohden.

Puolustamme kaikissa tilanteissa vammaisten ihmisten osallisuutta ja vahvistamme sellaisten väestöryhmien äänen kuulumista, joiden ääni muutoin jää yhteiskunnallisessa osallistumisessa kuulumattomiin. Koronakriisin aikana olemme tuottaneet säännöllisesti taustatietoa kehitys- ja puhevammaisten sekä selkokieltä tarvitsevien ihmisten tilanteesta päättäjille.

Julkinen sektori ei mitenkään pysty paikkaamaan järjestöiltä jäävää aukkoa eikä se olisi järkevää taloudellisessa mielessäkään. Sote-järjestöissä toimii noin 500 000 vapaaehtoista ja 260 000 vertaistukijaa sekä 50 000 ammattilaista. Järjestöt ovat lähellä jäsentensä ja kohderyhmiensä elämää, tuntevat heidän arkensa ja pystyvät vastaamaan ihmisten tarpeisiin nopeasti ja matalalla kynnyksellä.

Kehitysvammaliitto vaatii, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset turvataan vuonna 2021 perumalla esitetyt leikkaukset. Järjestöjen rahoitukseen pidemmällä tähtäimellä tulee etsiä uusia ratkaisuja muun muassa laskemalla arpajaisveroa ja kompensoimalla Veikkauksen tuottojen laskua valtion budjettivaroista.

Lisätietoa: toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen, p. 09 3480 9214