Perheitä on kuultava, kun palveluita järjestetään

Korona-aika on heikentänyt monien palveluiden saatavuutta. Kehitysvammajärjestöt vetoavat Kuntaliittoon, jotta liitto vaikuttaisi kuntien käytäntöihin.

Perheiden on tällä hetkellä erityisen vaikeaa saada heille soveltuvia palveluita. Korona-aika on heikentänyt tilannetta ja epävarmuus tulevasta kuormittaa kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän perheitään. Kehitysvammajärjestöt ovat lähestyneet Kuntaliittoa, jotta liitto vaikuttaisi kuntien käytäntöihin.

Omaishoidon vapaiden toteutuminen vaarassa

Omaishoidon lakisääteiset vapaat toteutuvat monin paikoin ensisijaisesti kunnan omissa yksiköissä riippumatta siitä, onko se käyttäjän näkökulmasta turvallista. Monissa kunnissa ei jousteta esimerkiksi erityishuolto-ohjelmaan kirjattujen lyhytaikaispäivien käyttötavoissa, vaikka pandemiatilanne olisi tuonut tarvetta uudenlaisiin järjestämisratkaisuihin. Kuntien taholta ei tule myöskään palveluseteleitä lisätuen toteuttamiseen tai aloitetta avun järjestämiseen jollain muulla tavalla, elleivät perheet itse osaa tätä vaatia. Ostopalvelupaikoista osa oli kiinni kesän ja osa täynnä jo valmiiksi, eikä perheille ole tiedossa vaihtoehtoja.

Perheitä mietityttää myös tilapäishoidon ja omaishoidon vapaiden saatavuus yhä todennäköisemmältä näyttävän koronan toisen aallon aikana. Tartuntariskin vuoksi lasta ei välttämättä uskalleta viedä hoitopaikkaan.

Järjestöt ilmaisivat Kuntaliitolle huolensa myös omaishoidon vapaiden käyttöön liittyvistä rajauksista. Joissain kunnissa päätöksissä on rajaus, jonka mukaan kertyneet vapaat tulee käyttää kuuden kuukauden sisällä. Mielestämme olisi kohtuullista, että nykytilanteessa erityisesti vapaiden käyttöoikeus ja ketjutus tulisi sallia vapaasti vähintään koko loppuvuoden ajan, jotta perhe saisi itse räätälöityä arjen avun perhettä parhaiten palvelevalla tavalla. Nyt vapaat vain jäävät pitämättä, jos kunnan tarjoama valmis malli ei sellaisenaan sovi perheelle. Kerryttämisen rajaaminen on usein perheiden edun vastaista. Esimerkiksi Kela on joustanut kuntoutuspäätöksien suhteen ja myöntänyt käyttämättömien kertojen osalta siirron seuraavan kuntoutusjakson puolelle.

Koulu- ja päiväkotijärjestelyt huolestuttavat

Perheitä huolettavat myös koulujärjestelyt ja päiväkotien alkaminen. Varhaiskasvatuksen linjaus, jonka mukaan minkäänlaisten flunssaoireiden aikana ei saa tulla päivähoitoon, on aiheuttanut joidenkin kehitysvammaisten lasten kohdalla tilanteen, ettei lapsi juurikaan voi osallistua varhaiskasvatukseen. Päiväkoti on tulkinnut flunssan oireiksi esimerkiksi perheen mielestä pelkästään vammaan liittyvän käsien suuhun työntämisen ja liman valumisen suusta tai nenästä. Tällöin vanhemman on jäätävä kotiin töistä lapsen hoidon vuoksi, eikä etätyön tekeminen samanaikaisesti ole käytännössä mahdollista. THL:n suositusten vastaisesti jotkut päiväkodit ovat myös kieltäytyneet ottamasta lasta hoitoon, vaikka koronatesti olisi negatiivinen.

Useat perheet ovat tällä hetkellä todella kuormittuneessa tilanteessa. Järjestöt vetoavat Kuntaliittoon, jotta se käyttäisi vaikutusvaltaansa asiaan. Olisi erittäin tärkeää, että nyt löydettäisiin joustavasti perheille parhaat yksilölliset ratkaisut ja niitä tehtäessä perheitä aidosti kuunneltaisiin.

Kehitysvamma-alan järjestöt kokoavat ja välittävät valtioneuvostolle ja päättäjille tietoa kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä tilanteesta korona-aikana. Mukana ovat Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaliitto, FDUV, Autismiliitto ja vammaisperheyhdistys Jaatinen.

Lisätietoa:

Toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen, Kehitysvammaliitto, p. 09 3480 9214 tai Kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala, p. 09 3480 9254