Palvelujen laatu vaikuttaa sekä omaishoitajan että hoivan vastaanottajan kansalaisuuden toteutumiseen
Omaishoitajan ja hoivan vastaanottajan asema kietoutuu monin tavoin yhteen. Tämä pätee myös, kun tarkastellaan heidän mahdollisuuksiaan toteuttaa kansalaisuuttaan. Tutkija Sonja Miettisen artikkeli aiheesta julkaistiin vastikään Sukupuolentutkimus-lehdessä.
Yhtenä kansalaisuuden toteuttamisen keskeisenä muotona on perinteisesti nähty työ. Omaishoitajan mahdollisuudet osallistua työelämään ovat kytköksissä paitsi palvelujen saatavuuteen, myös palvelujen laatuun.
”Jos palvelujen laadussa on puutteita, omaishoitaja ei pysty jakamaan hoivavastuutaan, vaan se päinvastoin voimistuu. Hänen on pakko pitää kiinni hoivavastuusta, jos näyttää siltä, ettei hoivan saajalla olisi mahdollisuutta elää hyvää elämää kodin ulkopuolella. Omaishoito vie voimavarat sosiaaliselta elämältä ja työelämään osallistumiselta ja rajoittaa näin omaishoitajan kansalaisuutta. Käytännössä kansalaisuus ei toteudu kummallakaan – ei omaishoitajalla eikä hoivan vastaanottajalla”, Sonja Miettinen kuvailee.
Feministinen hoivatutkimus on keskittynyt hoivan antajiin ja pitänyt keskeisenä palvelujen saatavuutta. Sonja Miettinen haluaa kääntää katseen myös laatuun osoittamalla, kuinka palvelujen laadulla on selvä yhteys sekä hoivan saajan että hoivan antajan elämänlaatuun ja kansalaisuuden toteutumiseen. Omaishoitajien mahdollisuuksia toteuttaa kansalaisuuttaan ei voi erottaa hoivan saajien asemasta.
Mikä sitten olisi kansalaisuutta tukevaa hoivaa vaikeavammaiselle ihmiselle, jolla ei ole mahdollisuutta esimerkiksi työllistyä tai hankkia perhettä? Sitäkin Sonja Miettisen tutkimuksessa pohditaan.
”Kansalaisuuteen kuuluvia asioita voi saavuttaa kyvyistä riippumatta, esimerkiksi yhteistoiminnassa muiden kanssa. Esimerkiksi ryhmäkodeissa voidaan ottaa käyttöön kansalaisuutta tukevia hoivakäytäntöjä olemuskielellä kommunikoivien ihmisten kanssa ja tukea itsemääräämisoikeutta ja päätöksentekoa sillä tasolla, mihin kyseinen henkilö kykenee”, Sonja Miettinen toteaa.
”Jatkossa on syytä tutkia laajemmin paitsi vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden oikeuksia myös heidän aktiivisen kansalaisuutensa toteutumisen ehtoja. Jälkimmäinen kysymys sisältää palkkatyölle ja hoivalle vaihtoehtoisten sosiaalisten osallistumisen tapojen etsimisen”, Sonja Miettinen sanoo.
Lisätietoa: tutkija Sonja Miettinen, Kehitysvammaliitto, puh. (09) 34809 268, sonja.miettinen(at)kvl.fi
Sonja Miettinen: Hoivan antajat, hoivan vastaanottajat ja kansalaisuus. Vaikeimmin vammaisten aikuisten hoivan tarkastelua. Artikkeli on julkaistu lehdessä Sukupuolentutkimus 1/2019.