Peruspalveluiden kykyä kohdata vammainen asiakas on parannettava
Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuun on tarkoitus siirtyä maakunnille 1.1.2020. Samalla maakunnille siirtyisivät erityishuoltopiirien kuntayhtymien varat ja velat sekä osana niitä myös kaikki kiinteistöt ja toimitilat. Myös ne palvelut, joita on nykyisin järjestetty erityishuoltona, siirtyvät silloin osaksi maakunnan järjestämiä vammaispalveluja. YTM Riitta Hakoma ja sosiaalineuvos, YTM Markku Niemelä selvittivät erityishuoltopiirien asemaa sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä.
Selvityshenkilöiden raportin mukaan vammaisten ihmisten on saatava tarvitsemansa tuki ja palvelut ensisijassa lähipalveluina. Kehitysvammaliitto kannattaa ajatusta, mutta huomauttaa, että peruspalveluiden kykyä kohdata vammainen asiakas on samalla parannettava. Nykyisillä erityishuoltopiireillä ja järjestöillä on tähän tarvittavaa tietoa, taitoa ja osaamista, jota ne voivat jakaa tarjoamalla koulutusta, konsultointia ja tarjoamalla neuvontapalveluja.
Rajattuihin tehtäviin voidaan selvityshenkilöiden mukaan tarvita keskitettyjä palveluja. He esittävät, että jokaiselle yhteistoiminta-alueelle perustetaan vammaisuuden kysymyksiin keskittyvä osaamis- tai resurssikeskus. Se voitaisiin perustaa joko maakuntien välisin vapaaehtoisin sopimuksin tai valtioneuvoston asetuksella. Keskuksella olisi omaa palvelutoimintaa sekä asiantuntijapalveluina että tutkimus- ja kriisihoitopaikkoja.
Selvityshenkilöt esittävät, että keskukset linkittyisivät Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa kehitettäviin osaamis- ja tukikeskuksiin (LAPE-OT) esimerkiksi niin, että OT-keskus vastaisi vammaisista lapsista ja heidän perheidensä vaativista palveluista. Yksi keskuksista vastaisi vaativan erityistason palvelujen tuottamisesta ruotsinkielisille kehitysvammaisille henkilöille sekä valtakunnallisesti ruotsinkielisten erityispalvelujen asiantuntemuksesta.
Kehitysvammaliitto näkee hyvänä sellaisen organisointimallin, jossa erityishuoltopiirien toiminta liitetään osaksi maakuntien liikelaitosta ja erityisen vaativat palvelut keskitetään viidelle yhteistoiminta-alueelle ja lasten ja nuorten osalta OT-keskuksiin. OT-keskuksissa asiakkaaksi pitää päästä ikärajan suhteen joustavasti siten, ettei 18 vuotta ole kategorinen raja päästä asiakkaaksi.
Selvityshenkilöt myös suosittavat mallia, jossa erityishuoltopiiri liittyessään osaksi maakunnan liikelaitosta voi luoda toimintasopimuksia esimerkiksi lähimaakuntien kanssa. Tämä malli tulisi kyseeseen esimerkiksi Etevan ja Vaalijalan kuntayhtymien kanssa.
Nykyisten erityishuoltopiirien osaaminen on hyödynnettävä rakenneuudistuksessa. Sote-keskusten ja muiden perustason palvelujen osaaminen kehitysvammaisten ihmisten palveluissa on varmistettava maakunnan liikelaitoksen erityispalvelujen antamalla tuella, kuten jalkautuvilla palveluilla ja konsultaatioilla.
Järjestöjen rooli palveluneuvonnassa ja juridisissa ongelmissa tulee lisääntymään. Lisäksi rooli tiedon kokoamisessa ja tiedon jalostamisessa palvelemaan asiakkaita, heidän läheisiään ja palveluiden tuottajia kasvaa. Järjestöjen roolia erityisasiantuntijoina tulee kasvattaa ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa lisätä.
Palvelutarpeen arviointi keskeistä
Vaativan erityishuollon kysymyksissä on erittäin tärkeää, että palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman kokonaisuudesta vastaa laaja-alainen moniammatillinen työryhmä yhdessä vammaisen henkilön ja heidän lähi-ihmistensä kanssa. Kehitysvammaliitto kannattaa yhden suunnitelman periaatetta ja näkee asiakassuunnitelman merkityksen hyvin keskeisenä asiakkaan oikeusturvan näkökulmasta.
Arviointiin tarvitaan moniammatillinen työryhmä, yhtenevät periaatteet ja arvioinnin välineet. Palvelutarpeen arviointi tulee tehdä yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänet hyvin tuntevien ihmisten kanssa.
Palvelutarpeen arvioinnissa tulee varmistaa asiakkaan oman näkemyksen kuuleminen ja kunnioittaminen sekä todelliset mahdollisuudet valita ne palvelut, joita hän itse katsoo tarvitsevansa. Vammaisen henkilön oma osallisuus ja kuuleminen tulee varmistaa ja taata vammaiselle henkilölle hänen tarvitsemansa ymmärtämisen tuki.
Monialaisen tai -ammatillisen tiimin vuorovaikutus- ja kommunikaatio-osaaminen korostuu erityisesti silloin kun asiakas toimii olemuskielen varassa. Olemuskielellä kommunikoivien ja kommunikoinnissaan paljon tukea tarvitsevien ihmisten valintojen ja mielipiteiden selvittäminen vaatii erityistä taitoa ja herkkyyttä ja edellyttää heidät hyvin tuntevien ihmisten ja ammattilaisten tietotaidon kehittämistä ja uusia helppokäyttöisiä työkaluja, joilla tuoda esille tämän ryhmän oma ääni ja mielipiteet.
Erityisopetus integroitava kunnan perusopetukseen
Erityishuoltopiirien erityisopetus tulee integroida muuhun kunnan perusopetukseen. Tarvittaessa pienet kunnat voisivat myös muodostaa kuntayhtymämallin mutta tämä ei saisi johtaa perusopetuksen alueelliseen keskittämiseen. Erityishuoltopiireissä oleva erityisopetuksen osaaminen tulee integroida ja hyödyntää, jotta vammaiset lapset saavat tarvitsemansa yksilöllisen tuen opilliseen ja sosiaaliseen kehitykseen.
Tulevien OT-keskusten rooli integroinnissa ja koulujen saamissa jalkautuneissa erityispalveluissa tulee hyödyntää. Näin täysimääräinen osallisuus turvataan. Tulevien perhepalvelukeskuksen ja OT-keskuksen rooli koulujen tukemisessa tulisi vielä selvittää tarkemmin.
YK:n vammaissopimus velvoittaa järjestämään kattavaa, laadukasta ja maksutonta ensimmäisen asteen sekä toisen asteen koulutusta yhdenvertaisesti muiden kanssa niissä yhteisöissä, joissa lapset elävät. YK:n vammaissopimusta valvova komitea on korostanut inkluusion ja lähikouluperiaatteen merkitystä vammaisten lasten koulunkäynnin osalta. Lapsiasiavaltuutetun vuoden 2016 vuosikirjan mukaan osissa kunnista haasteena on ollut, että lähikouluperiaate ja inkluusio yleisopetuksen ryhmiin ei toteudu, vaan lapsia on siirretty erityiskouluihin tai -ryhmiin, vaikka he kykenisivät käymään kouluaan lähikouluissa tai tavallisessa luokassa riittävän tuen turvin. Ongelmaksi saattaa muodostua muun muassa se, että kaikki koulurakennukset eivät ole esimerkiksi liikuntavammaiselle lapselle esteettömiä.
Inkluusio on tärkeä päämäärä, mutta se ei toimi ilman riittävää yksilöllistä tukea ja apua, joka turvaa paitsi lapsen oppimisen edellytykset, myös selviytymisen päivittäisestä koulun arjesta. Tuen ja avun
saamisessa on ollut osissa kunnista selkeitä puutteita.
OT-keskusten merkitys on suuri, jos niiden muodostamisessa kyetään ottamaan huomioon erityistä tukea tarvitsevien tarpeet. Nyt huoli on, että tämä ryhmä jää muiden kohderyhmien varjoon.
Kehitysvammaliitto pitää tärkeänä, että vammaisuuskysymyksiä koskeva tilastointi ja tiedonkeruu järjestetään säännölliseksi ja jatkuvaksi sekä erityisesti vastuutetaan kertyvästä tiedosta tehtävä monipuolinen analysointi ja tutkimus.
Kehitysvammaliitto antoi lausunnon erityishuoltopiirien asemasta sote-uudistuksessa 1.10.2018.
Erityishuoltopiirien asema -lausunto kokonaisuudessaan (pdf)