Oppiminen
Kehitysvammaisella henkilöllä voi olla erilaisia vaikeuksia, jotka vaikuttavat hänen oppimiseensa.
Kyky oppia lukemaan, kirjoittamaan tai laskemaan voi hankaloitua esimerkiksi lyhyt- ja pitkäkestoisen muistin heikkouden, motoriikan tai keskittymisen ja tarkkaavaisuuden ongelmien takia.
Kehitysvammainen saattaa tarvita tukea myös kielelliseen ja ei-kielelliseen kommunikointiin sekä tunteiden ilmaisun ja sosiaalisten tilanteiden opetteluun. Oppimisen esteenä voivat olla lisäksi vaikeudet hahmottaa aikaa ja tilaa, mikä saattaa ilmetä haasteina erilaisissa muutos- ja siirtymätilanteissa.
Selkeät struktuurit arjessa ja opiskelussa helpottavat kehitysvammaisen henkilön toimintaa. Ammattitaitoisen tuen ja harjoittelun kautta hän saa onnistumisen kokemuksia, jotka synnyttävät tunnetta pystyvyydestä ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan elämäänsä.
Oppimisen polku
1. Varhaiskasvatus
Varhaiskuntoutuksella ja -kasvatuksella tarkoitetaan niitä yksilöllisesti suunniteltuja toimenpiteitä, joiden avulla pyritään tukemaan lapsen kehitystä tavoitteena päästä niin lähelle kuin mahdollista eliniän mukaisia taitoja eri osa-alueilla. Kehitysvammaisen lapsen varhaiskuntoutus toteutuu usein päiväkodissa.
Päiväkodeissa, joissa on erityis- tai integroituja ryhmiä, on erityislasten ohjaukseen ja hoitoon perehtyneitä työntekijöitä. Muissakin päiväkodeissa on usein kokemusta erityislapsista. Kehitysvammaiselle lapselle, varsinkin vilkkaalle ja paljon apua ja ohjausta tarvitsevalle, suositellaan yleensä henkilökohtaista avustajaa, joka käytännössä huolehtii lapsen hoidosta ja varhaiskuntoutuksen toteutuksesta saaden ohjausta esimerkiksi erityislastentarhanopettajalta.
2. Peruskoulu
Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa oppivelvollisuuden alkamista vuotta säädettyä aiemmin. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevilla oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana esiopetuksella.
Perusopetuslain periaatteisiin kuuluvat lähikouluperiaate sekä varhainen ja ennaltaehkäisevä tuki, joka järjestetään kolmiportaisesti. Oppilaalle annettava tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen.
Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yleistä tukea on mm. opetuksen eriyttäminen, koulun henkilöstön yhteistyö sekä opetusryhmien muuntelu tilanteen mukaan. Yleinen tuki ei edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä.
Tehostettua tukea annetaan oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja. Tehostettu tuki perustuu pedagogiseen arvioon ja hänelle laadittuun oppimissuunnitelmaan. Esimerkiksi osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen, oppilashuollon ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu tehostetun tuen aikana.
Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetukseen sisältyvillä pedagogisilla ratkaisuilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan oppilaan oppiminen. Pedagogiset ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi opetukseen ja työtapoihin tai valittaviin materiaaleihin ja välineisiin.
Sellaiselle oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Siihen sisältyy mm. oppilaan opettajien kuvaus oppimisen etenemisestä sekä oppilaan koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan ja huoltajan näkökulmasta. HOJKS perustuu pedagogisessa selvityksessä tuotettuun tietoon ja erityisen tuen päätöksen sisältöön.
Oppilaan erityisen tuen päätös arvioidaan tuen tarpeen muuttuessa ja toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Pidennetyn oppivelvollisuuden mukaan opiskeleville oppilaille tehdään aina erityisen tuen päätös.
Erityistä tukea saava oppilas opiskelee joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.
Opetus- ja kuntoutusmateriaalit Opike-verkkokaupassa
3. Toinen aste
Peruskoulun jälkeen nuori voi valita omia kykyjään vastaavan koulutuksen. Vaihtoehtoja ovat ammatilliset oppilaitokset, erityisammattikoulut, jatko-opinnot tai ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus. Ammatillisissa oppilaitoksissa erityisopetus järjestetään joko samoissa ryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa tai erityisopetuksen linjoilla. Erityisluokkien opiskelijamäärä on tavanomaista pienempi, ja luokkaa opettaa yleensä erityisopettajakoulutuksen saanut opettaja.
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA) tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto.
Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) on puolestaan tarkoitettu opiskelijoille, joiden valmiuksien mukaisena tavoitteena ei ole ammatillisen perustutkinnon suorittaminen. TELMA-koulutuksen tavoitteena olisi antaa sairauden tai vamman vuoksi erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille heidän henkilökohtaisten tavoitteidensa ja valmiuksiensa mukaista opetusta ja ohjausta.
Ammatin voi opiskella myös oppisopimuksella. Kehitysvammaisen oppijan ammattiopinnot voidaan mukauttaa. Sopimukseen tulee liittää opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma. Opiskelijalle voidaan maksaa kuntoutusrahaa oppisopimuksen ajalta.
Opetus- ja kuntoutusmateriaalit Opike-verkkokaupassa
Kehitysvammaliiton tavoitteet
Kehitysvammaliitto näkee arvokkaana perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ajatuksen, että jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Liiton tavoitteena on tukea oppilaan oikeutta opiskella siinä koulussa, johon muutkin alueen oppilaat ja esimerkiksi sisarukset menevät. Lähikouluperiaatteeseen eli inklusiiviseen kouluun on sitouduttu kansainvälisissä sopimuksissa.
Katso video, jossa Saga Hänninen kertoo omasta koulupolustaan. Hän on käynyt peruskoulun inklusiivisesti tavallisessa koulussa.
Kampanjoimme kaikille yhteisen inklusiivisen opetuksen puolesta yhdessä viiden muun vammaisjärjestön kanssa. Lue lisää Tavoite 24 -kampanjastamme.
Oppimateriaalikeskus Opike tuottaa materiaaleja
Kehitysvammaliitto edistää elinikäistä oppimista kehittämällä, suunnittelemalla, tuottamalla ja julkaisemalla materiaaleja kehitys- ja puhevammaisten henkilöiden sekä heidän lähihenkilöidensä ja ammattihenkilöiden tarpeisiin.
Liiton tuotteet perustuvat kotimaiseen kehittämistyöhön, jota tehdään yhdessä opetuksen, kasvatuksen ja kuntoutuksen ammattilaisten kanssa. Materiaalituotantoon kuuluu alan tutkimuksen ja säädösten seuranta, tuotekartoitukset, testausryhmien hyödyntäminen, oma kustannustoimitus ja graafinen työ sekä markkinointiviestintä. Liiton tuottama materiaali oppijoille on aina selkokielistä.
Elinikäisen oppimisen yksikkö Opike vastaa Kehitysvammaliiton myytävien julkaisujen tuottamisesta. Voit tutustua materiaaleihin ja ostaa niitä Opikkeen verkkokaupassa:
Opetushenkilöstön koulutus
Järjestämme opetushenkilöstölle muun muassa Opetushallituksen tukemaa tvt-koulutusta sekä selkokielen koulutusta. Kehitysvammaliiton koulutukset löytyvät koulutuskalenterista.
Ketju-lehti kertoo oppimisesta
- Lue Luokka täynnä tähtiä -juttu Ketjun verkkolehdestä (ketju-lehti.fi)
- Kaikki oppimista käsittelevät artikkelit Ketju-lehdessä (ketju-lehti.fi)
