Uusi asiakas- ja potilaslaki on viittä vaille valmis. Laki kokoaa yhteen itsemääräämisoikeutta tukevia ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevia säännöksiä, joita tällä hetkellä on monissa eri laeissa.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon mukaan tärkeintä on turvata, että ihminen voi vaikuttaa omiin asioihinsa: ”Itsemääräämisoikeutta vahvistavalle lainsäädännölle ja yhtenäisille säännöksille on ollut todellinen tarve. Uskon että tästä saadaan sellainen ihmisiä kunnioittava laki, joka suojaa asiakasta ja potilasta sekä antaa työntekijöille selkeät säännöt.”
Kehitysvammaliiton mielestä tärkeintä on tukea itsemääräämistä ja ottaa käyttöön kaikki keinot, jotka vähentävät rajoitetoimenpiteiden käyttöä. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että työntekijät saavat riittävästi tukea, koulutusta ja työnohjausta arjen tilanteisiin ja uusien itsemääräämistä tukevien keinojen käyttöön.
Tuettu päätöksenteko saatava lakiin
Myös asiakkaat tarvitsevat apua itsemääräämisoikeutensa käyttämiseen. Tuettu päätöksenteko onkin ensiarvoisen tärkeää saada mukaan asiakas- ja potilaslakiin, Kehitysvammaliitto muistuttaa.
Työryhmä esittää, että potilaslaki ja sosiaalihuollon asiakaslaki yhdistetään ja lakiin lisätään itsemääräämisoikeuden tukemista koskevat säännökset. Uuden asiakas- ja potilaslain lähtökohtana on asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Jos ihmisellä on vaikeuksia toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan, häntä pyritään tukemaan eri tavoin mielipiteiden ilmaisussa. Jos se ei onnistu, tietolähteinä käytetään ennalta tehtyä hoitotahtoa ja siihen sisältyviä toiveita.
Jos ihmisen itsemääräämiskyky on pitkäaikaisesti alentunut, hänellä on oikeus erityiseen suojeluun. Hänelle on tehtävä palvelutarpeen arviointi, laadittava itsemääräämisoikeutta turvaava suunnitelma sekä tehtävä päätökset, joilla turvataan tarpeiden mukainen asuminen, hoito ja huolenpito. Säännösten mukaan nämä on oltava tehtynä ennen kuin rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää.
Itsemääräämisoikeutta rajoittavien toimenpiteiden käyttäminen on poikkeuksellista. Niitä voisi käyttää vain silloin, kun lievemmät keinot eivät ole mahdollisia ihmisten suojaamisessa. Toimenpiteillä estetään ihmisen itsensä tai muiden terveyden vakava vaarantuminen, turvataan ruumiillista koskemattomuutta ja ehkäistään merkittävä omaisuusvahinko.
Ehdotukset lähetetään lausunnolle kesäkuussa. Tarkoituksena on, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2018 ja uusi lainsäädäntö tulee voimaan pääosin vuonna 2020.
Lisätietoa: Kehitysvammaliiton Kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala, p. 040 741 6179