Valinnanvapautta koskevan lakiesityksen keskeinen puute on, että jää epäselväksi, missä määrin asiakkaan on mahdollista saada apua ja tukea valintojensa tekemiseen. Kaikki asiakkaat eivät kykene valitsemaan palvelujaan itse ja hallitsemaan palvelukokonaisuuttaan, vaan tarvitsevat siihen tukea.
Kehitysvammaliitto katsoo, että jos asiakkaille valinnanvapauden käyttämiseen tarjottu henkilökohtainen tuki ei ole riittävää ja yksilöllisesti räätälöityä, eivät lakiesitykselle asetetut tavoitteet toteudu. Uudistus edellyttääkin huomattavaa lisäpanostusta henkilökohtaiseen palveluohjaukseen, sosiaalityöhön sekä palvelujen yhteensovittamiseen ja koordinointiin. Lisäksi on ratkaistava tuetun päätöksenteon järjestäminen.
Erityisen hankalassa asemassa ovat vaikeasti kehitysvammaiset ja hyvin vaikeasti puhevammaiset asiakkaat, joilla on vaikeuksia ymmärtää ja ilmaista mielipiteitään. Nämä ihmiset tarvitsevat vahvaa ja pitkäaikaista tukea päätöksenteossaan ja palveluihin vaikuttamisessaan.
On tehtävä työtä sen eteen, että asiakas saa selkeää, luotettavaa ja vertailtavaa tietoa eri tahojen tuottamista palveluista päätöksentekonsa tueksi.
Helppokäyttöisten ja saavutettavien sähköisten palveluiden lisäksi asiakkaille tulee turvata mahdollisuus saada selkokielistä ja kasvokkaista asiakasohjausta ja -neuvontaa eri palveluvaihtoehdoista ja palveluntuottajista.
Kehitysvammaliitto on myös huolissaan siitä, että ohjaus- ja valvontatehtävän toteuttaminen ja tuottajien toiminnan seuraaminen on äärimmäisen vaikeaa lakiesityksen mukaisessa mallissa.
Kehitysvammaliitto näkee suurena riskinä, että hallituksen lakiesitys pirstaloittaa edelleen palvelujärjestelmää asiakkaan näkökulmasta.
Kehitysvammaliitto antoi lausunnon valinnanvapautta koskevasta lakiesityksestä 14.12.2017.
Lisätietoa: toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen, p. 09 3480 9214 tai Kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala, p. 09 3480 9254