Ryhmäkoot ongelmallisia perhehoitolain muutoksessa
Kehitysvammaliitto on huolissaan perhehoidon ryhmäkokoa koskevista säädöksistä perhehoitolain uudistuksessa. Lakiesitys ei ota riittävästi huomioon perhehoitoon tulevan henkilön tarpeiden selvittämistä ryhmiä muodostettaessa.
Pienten kehitysvammaisten lasten (alle 12 v.) kohdalla lain esittämä ryhmän maksimikoko kuusi on liian suuri, eikä tarjoa riittävän kodinomaista asumista kasvaville ja kehittyville lapsille. Kokemusten mukaan toimiva ryhmäkoko on neljä, jolloin pienille lapsille tarjoutuu mahdollisuus turvalliseen ja perheenomaiseen kasvuympäristöön.
Nuorten kehitysvammaisten kohdalla kuuden nuoren ryhmä on toimiva silloin, kun heillä on käytössään riittävät yksilölliset palvelut itsenäiseen liikkumiseen kodin ulkopuolella.
Perhehoidon tavoitteita määriteltäessä on otettava huomioon, että tavoitteet ovat erilaiset eri ikäisillä henkilöillä. Kehitysvammaliitto korostaa arvioinnin ja suunnittelun merkitystä ennen kuin päätöksiä perhehoitokodin ryhmärakenteesta tehdään. Arvioinnissa tulee huolellisesti selvittää asiakkaan tuen tarpeet.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, miten koti ja ympäristö tukevat lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä, aikuisen osallisuutta ja iäkkään henkilön toimintakykyä. Huolellisella sijoituskäytännöllä ja onnistuneilla perhehoitoryhmillä voidaan ehkäistä paitsi perhehoitajan uupumista myös asiakkaisiin kohdistuvia turhia muuttoja paikasta toiseen.
Perhehoito on tärkeä palvelumuoto erityisesti vammaisille lapsille ja nuorille silloin, kun he eivät jostakin syystä voi asua vanhempiensa tai läheistensä kanssa. Myös ikääntyville kehitysvammaisille henkilöille perhekoti voi olla parempi ratkaisu kuin ryhmäkotiasuminen. Perhehoidon kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää mm. kehitysvammaisten asumisohjelman toteuttamisessa, jossa tavoitteena on laitosasumisen lakkauttaminen vuoteen 2020 mennessä.
Kehitysvammaliitto esitti kantansa sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa. Lausunto kokonaisuudessaan (pdf)