Kehitysvammaliitto logo – Linkki etusivulle

Kehitysvammaliiton tuoreen tutkimuksen mukaan n. 3000 kehitysvammaista henkilöä kykenisi oikeanlaisen tuen avulla työllistymään palkkatyöhön.

TE-hallinnon tarjoama työhönvalmennuspalvelu ei nykyisellään vastaa vammaisten henkilöiden tukitarpeisiin, ja vain harvassa kunnassa on tarjolla palkkatyöhön ohjaavaa työhönvalmennusta. Koko maassa vain n. 400 – 500 kehitysvammaista henkilöä on työllistynyt palkkatyöhön.

Tutkimuksen mukaan kehitysvammaisten ihmisten työllistymisessä on suuria kuntakohtaisia eroja. Niissä kunnissa, joissa on työhönvalmentajia ja joissa on tehty selkeä päätös palkkatyöhön suuntautumisesta, tulokset ovat hyviä; kehitysvammaisista ihmisistä selkeästi suurempi osuus on työsuhteisessa työssä kuin niissä kunnissa, joissa palkkatyötä ei ole asetettu tietoiseksi päämääräksi.

Kehitysvammaiset ihmiset ovat työllistyneet palkkatyöhön erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Etelä- ja Länsi-Suomessa. Muualla suositaan avotyötä, joka on sosiaalipalvelua josta ei makseta palkkaa. Itse työtehtävät ovat hyvin samanlaisia kuin niillä, jotka ovat palkkatyössä.

Kehitysvammaliiton mukaan kuntien pitäisi luopua avotyötoiminnan tarjoamisesta ja siirtää henkilöstövoimavarat työllistymisen tukemiseen. Erityisesti nuoret ja koulutetut kehitysvammaiset haluavat päästä palkkatyöhön.

”Nämä henkilöt pystyvät työllistymään, mutta tarvitsevat siihen tukea, ja kunnat ovat avainasemassa. Työllistyminen on pitkälti kiinni siitä, onko kunnassa saatavilla työhönvalmentajan palvelua vai ei”, Kehitysvammaliiton tutkimuspäällikkö Hannu Vesala kiteyttää.

Työhönvalmentaja tukee sekä kehitysvammaista työllistyjää että työnantajaa. Hän on mukana etsimässä sopivaa työpaikkaa, räätälöimässä työtehtäviä yhdessä työnantajan ja työntekijän kanssa sekä auttamassa työntekijää työtehtävien oppimisessa.

”Rahalliset tuet eivät välttämättä ole työnantajallekaan ratkaiseva tekijä, kun hän harkitsee kehitysvammaisen henkilön palkkaamista. Kehitysvammaiset henkilöt ovat sitoutuneita ja pitkäaikaisia työntekijöitä, jotka usein haluavat osa-aikaisia työtehtäviä joihin voi olla muuten vaikea löytää sopivaa työntekijää”, Hannu Vesala sanoo.

Työhönvalmennuksen julkistaloudellista kannattavuutta on tutkittu aikaisemmin ja todettu se kannattavaksi – työllistymisen tuomat säästöt ylittävät työhönvalmentajien palkkaamisesta koituvat kustannukset.

Pula työhönvalmentajista on keskeisin työllistymistä jarruttava tekijä. Sen lisäksi pitäisi joustavoittaa eläkkeen ja palkan yhteensovittamista. Nykyisin työkyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö saa ansaita palkkaa korkeintaan 746 euroa kuukaudessa. N. 80 prosentilla työllistyneistä palkka jää tämän alle. Jos palkkatulot nousevat suuremmiksi, menettää henkilö kokonaan eläkkeensä, mikä ei kannusta lisäämään työtunteja. Eläkkeen asteittainen pieneneminen palkkatulojen kasvaessa antaisi lisää joustoa työajoista sopimiseen.

Kehitysvammaisia ihmisiä arvioidaan olevan Suomessa n. 40000 (0,8 % väestöstä). Heistä työikäisiä on n. 25000, joista vammaisten työllisyyspalveluissa on n. 15000. Päivätoiminnassa on n. 5000 – 6000 kehitysvammaista ihmistä ja n. 9000 on joko työtoiminnassa tai työllistymistä tukevassa toiminnassa.

Lisätietoa tutkimuksesta: tutkimuspäällikkö Hannu Vesala, p. 09 3480 9255.

Tutkimus tehtiin osana Kehitysvammaliiton projektia Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT). Tutkimuksen lisäksi hankkeessa kehitetään yhteistyössä kuntien kanssa työhönvalmennusta. Kehitysvammaisille ihmisille on perustettu vertaisryhmiä, joissa he mm. hiovat kykyjään työnhakijoina.

Lisätietoa KIT-hankkeesta: projektipäällikkö Tea Kairi, p. 050 537 0196.